Category: tiistailuennot

Toukokuun tiistailuento: Taiwanin kysymys taiwanilaisin silmin

Suomi–Kiina-seuran toukokuun tiistailuennolla Turun yliopiston väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen luennoi Taiwanin kysymyksestä Taiwanin poliittisen nykyjohdon sekä taiwanilaisten kansalaisten näkökulmasta.

Kiinan ja Yhdysvaltojen kiihtyneen suurvaltakilvan ja kiristyneiden suhteiden myötä Taiwanin kysymys on noussut yhdeksi maailmanpolitiikan kuumista puheenaiheista. Niin mediassa kuin politiikassa aihetta käsitelläänkin usein suurvaltojen intressien ja näkökulmien kautta, jolloin Taiwanin ja sen kansalaisten omat näkemykset, toiveet ja tavoitteet jäävät sivuosaan. Taiwanin yhteiskunta- ja identiteettikehityksellä on kuitenkin asiassa ratkaiseva merkitys, joten tällä luennolla tutustutaan Taiwanin poliittisen nykyjohdon sekä kansalaisten näkemyksiin siitä, mikä on Taiwanin paikka maailmassa ja miten se suhteutuu Kiinaan.

📅 Tiistai 16.5.2023

🕔 Klo 17:00

🌐 Zoom-verkkoluento

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Huhtikuun tiistailuento: Oraakkeliluut kertovat: Katsaus Shang-dynastian Kiinaan ja sen kulttuuriin

Suomi–Kiina-seuran huhtikuun tiistailuennolla Helsingin yliopiston japanin ja kiinan kielten apulaisprofessori Sami Honkasalo luo katsauksen kiinalaisen kulttuurin juuriin varhaisten oraakkeliluukirjoitusten kautta. Sami Honkasalo on vuoden 2023 alusta alkaen toiminut Helsingin yliopiston japanin ja kiinan kielten apulaisprofessorina. Hän tutkii tällä hetkellä Lounais-Kiinan vähemmistökieliä, Keski-Aasian kiinaa (dungaania) ja Shang-dynastian oraakkeliluukirjoitusta.

Yli 3000 vuotta vanhat oraakkeliluut ovat vanhimpia säilyneitä kiinankielisiä tekstejä. Tekstit avaavat ikkunan kiinalaisen kulttuurin syntyyn sekä sen varhaiseen kehitykseen. Niistä näkyy esimerkiksi kuinka kiinalaisten esi-isät metsästivät nykyään alueelta kadonneita norsuja ja harrastivat eläin- ja ihmisuhreja osana Shang-dynastian kuninkaallisia uskonnollisia menoja. Luennolla tarkastelemme, millaisen kuvan oraakkeliluukirjoitukset tarjoavat kiinalaisen kulttuurin juurista sekä pohdimme Shang-dynastian perintöä Kiinan myöhemmässä kehityksessä.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Maaliskuun tiistailuento: Puoluekokouksen jälkimaininkeja

Suomi–Kiina-seuran maaliskuun tiistailuennolla Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio arvioi Kiinan ja sen kansainvälisten suhteiden lähitulevaisuutta puoluekokouksen jälkimainingeissa. Kiinan kommunistisen puolueen 20. puoluekokous pidettiin syksyllä, ja pian uusi päättäjäkaarti aloittaa tehtävissään. Ylimpänä johtajana jatkaa odotetusti Xi Jinping. Vaikka puolueen yhtenäisyys säilyi ainakin näennäisesti rikkumattomana, Xi ei voi huokaista helpotuksesta: valta tuo mukanaan vastuun, joten virheisiin ei ole varaa. Yhteiskunnalliset jännitteet, joita on aiheutunut erityisesti talouden ongelmista, eivät ole hävinneet. Venäjä luo kansainväliseen tilanteeseen ennustamattomuutta ja epävakautta. Suhteet Yhdysvaltoihin ovat vaarassa ajautua kylmäksi sodaksi. Tällä tiistailuennolla arvioidaan, miltä lähitulevaisuus näyttää niin Kiinassa kuin muiden maiden suhteissa Kiinaan.

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Helmikuun keskiviikkoluento: Ääniä menneisyyden hämärästä – yhdeksäntoista vanhaa runoa 《古詩十九首》

Huom. helmikuun tiistailuento järjestetään poikkeuksellisesti keskiviikkona.

Han-dynastian lopulla kirjoitetut Yhdeksäntoista vanhaa runoa ovat yksi kiinalaisen kirjallisuushistorian mielenkiintoisimmista runosikermistä. Niillä oli aikoinaan merkittävä vaikutus shi-runouden kehitykseen, vaikka edes runojen kirjoittajia ei tiedetä. Amerikkalainen sinologi-kääntäjä Burton Watson totesi aikoinaan, että nämä runot ovat “anonyymejä ääniä, jotka puhuvat minulle menneisyyden hämäristä”.

Suomi–Kiina-seuran luennolla Kiina-tutkija ja suomentaja Tero Tähtinen esittelee suomentamiaan runoja ja kertoo niiden taustoista.

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Marraskuun tiistailuento: Laotsen viisaus – Tao Te Ching -kirjan suomentaminen

Tien ja hyveen klassikko, Laotsen Tao Te Ching (道德經 Daodejing) -teos on saanut päivitetyn suomennoksen. Suomentaja TaoLin on hionut, täydentänyt ja tarkistanut kieltä, jotta se noudattaisi entistä tiukemmin alkutekstin lainalaisuuksia. Tavoite on säilynyt alkuperäisenä: tuoda Laotsen teksti ja sen runous mahdollisimman puhtaassa muodossa suomen kielelle.

Marraskuun tiistailuennolla kirjailija ja kääntäjä TaoLin kertoo Laotsen Tao Te Ching -teoksen kääntämisestä kiinasta suomen kielelle. Lisäksi hän esittelee taolaisuuden merkkiteoksen teemoja ja sisältöjä.

TaoLin on kiinalaissyntyinen kirjailija ja runoilija, jolta on julkaistu suomeksi kolme romaania, kaksi runokirjaa ja novelli. TaoLinin esikoisromaani Suomen taivaan alla oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas vuonna 2008. Nykyään hän työstää Koneen Säätiön tukemaa proosa- ja tietoteosta Laozi ja Laozin viisaus.

Tao Te Ching -kirjan uudistettua painosta on saatavilla Suomi–Kiina-seuran kautta rajoitettu määrä hintaan 20 €/kpl + postikulut. Tilaukset sähköpostitse: toimisto@kiinaseura.fi

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Lokakuun tiistailuento: Kiina taloudellisen vallan käyttäjänä

Kiina on maailman suurin viejämaa ja BKT:lla mitattuna maailman toiseksi suurin talous, joka on lisännyt globaalia vaikutusvaltaansa taloudellisten suhteiden, esimerkiksi silkkitiehankkeen kautta sekä vapaakauppasopimuksia solmimalla. Miten Kiina hyödyntää kauppasuhteitaan ja millaisia taloudellisia vallankäytön keinoja sillä on suhteessa muihin maihin?

Kiinan kauppapoliittisia ulkosuhteita ja taloudellista vallankäyttöä tulee meille esittelemään Kiinaan ja kauppapolitiikkaan erikoistunut KTM Julia Lintunen, joka kirjoittaa Kiinasta The Ulkopolitistiin.

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Syyskuun tiistailuento: Näkökulmia kiinan kielen opettamiseen Turun yliopistossa

”Kiinan kielen pääaine, joka on suunniteltu kehittämään työelämässä, tutkimuksessa, kulttuurien välisessä viestinnässä ja monikielisessä maailmassa tarvittavia taitoja, on kasvanut ja kehittynyt harppauksin vain yhdessä lukuvuodessa.”

Turun yliopistossa alkoi vuoden 2021 syksyllä ensimmäistä kertaa kiinan kielen opetus pääaineena. Tätä edeltävänä keväänä oppiaineen suunnittelija ja tuleva opettaja Hanna Holttinen esitteli Suomi–Kiina-seuran tiistailuennolla uuden pääaineen tulevaisuuden näkymiä. Nyt yli vuotta myöhemmin kiinaa pääaineena opiskelee jo kaksi vuosikurssillista innokkaita opiskelijoita, ja oppiaine on saanut toiseksi opettajakseen tehtävää varten Suomeen muuttaneen lehtori Hui Shin.

Syyskuun tiistailuennolla kiinan kielen opettajat Holttinen sekä Shi tarjoavat meille tilannekatsauksen oppiaineen taipaleesta sen alkuvaiheista Turun yliopiston toiseksi haetuimmaksi kieliaineeksi vain puolessatoista vuodessa.

Syyskuun Kiina sanoin ja kuvin -lehdessä ilmestyi Holttisen ja Shin kirjoittama artikkeli kiinan opetuksesta Turun yliopistossa. Tämä tiistailuento laajentaa artikkelin näkökulmia ja tarjoaa osallistujille tilaisuuden esittää kysymyksiä ja keskustella luennolla esiteltyjen sisältöjen lisäksi myös artikkelin sisällöistä.

Tilaisuuden aloittaa Holttisen suomenkielinen puheenvuoro, jonka jälkeen lehtori Shi puhuu englanniksi oman osionsa. Lisäksi osallistujilla on tuttuun tapaan tilaisuus keskustella ja esittää kysymyksiä luennoitsijoille heidän puheenvuorojensa jälkeen.

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Toukokuun tiistailuento: Ukrainan sota – Kiina kansainvälispoliittisena toimijana

Toukokuun tiistailuennolla tarkastellaan Kiinaa kansainvälispoliittisena toimijana Ukrainan sodan valossa. Mitä Kiinan suhtautuminen Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan kertoo sen ulkopoliittisista prioriteeteista? Aikooko Kiina ottaa aiempaa aktiivisemman roolin vaikuttaakseen Euroopan turvallisuusjärjestelyihin? Mikä merkitys Kiinan Ukrainan sotaa koskevilla linjauksilla on Suomen turvallisuuden kannalta?

Luennolla mukana keskustelemassa Jyrki Kallio (vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti), Mikael Mattlin (yliopistonlehtori, Turun yliopisto) ja Matti Nojonen (Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori, Lapin yliopisto).

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Huhtikuun tiistailuento: Maailman suurimman päästäjän kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka

Ilmastotieteen viestit käyvät yhä hälyttävimmiksi ilmastokriisin pysäyttämisen suhteen, miten maailman suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Kiina reagoi niihin? Vielä vuonna 2009 Kiinaa kritisoitiin jopa neuvotteluiden sabotoijaksi Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä. Siihen aikaan monen olisi ollut vaikea uskoa, että vain reilun kymmenen vuoden päästä Kiina on ilmoittanut aikovansa hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Miltä näyttää Kiinan rooli globaalissa ilmastopolitiikassa vuonna 2022?

Huhtikuun tiistailuennolla aiheesta luennoimassa väitöstutkija Karoliina Hurri (FM) Helsingin yliopistosta. Hurri kirjoittaa väitöskirjaa Aleksanteri-instituutissa Kiinan ilmastojohtajuuden sisäisistä ja ulkoisista odotuksista ja on seurannut Kiinan neuvotteluita erityisesti YK:n ilmastokokouksissa.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Tiistailuento: Hongkongin tilannekatsaus

Maaliskuun tiistailuennolla kuullaan tilannekatsaus Hongkongista, luennoitsijana Kauppalehden Hongkongin kirjeenvaihtaja Hannamiina Tanninen. Tanninen avaa luennolla Hongkongin tämänhetkistä tilannetta niin politiikan kuin kiristyneen pandemiatilanteen näkökulmasta.

Hannamiina Tanninen on Kauppalehden Hongkongin kirjeenvaihtaja, joka on asunut Hongkongissa yli 10 vuotta. Tannisen kirjoittama kirja ’Kauppapaikkana Kiina – Opas liiketoimintaan Kiinassa’ julkaistaan helmikuussa 2022.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Tiistailuento: Suomi–Kiina-seura 70 vuotta – entä sitten?

Länsimaissa vanhin yhtäjaksoisesti toiminut Kiina-ystävyysseura, Suomi–Kiina-seura täytti tänä vuonna 70 vuotta. Kiinan merkitys Suomen ja koko maailman kannalta on kasvanut paljon seuran perustamisvuodesta 1951, mutta mikä on Suomi–Kiina-seuran rooli muuttuneessa tilanteessa? Mitä lisäarvoa seura voi synnyttää internetin, somen ja ympäri vuorokauden toimivan median maailmassa? Ketä seura palvelee ja miten sen pitäisi yleisönsä tavoittaa?

Näistä ja muista kysymyksistä mukana alustamassa ja keskustelemassa seuran aktiiveja, ml. Veli Rosenberg, Jyrki Kallio ja nykyinen puheenjohtaja Mikko Puustinen. Mukana keskusteluissa myös YLEn ulkomaantoimituksen toimittaja ja entinen Kiinan-kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen, Helsingin Sanomien toimittaja ja entinen Kiinan-kirjeenvaihtaja Pekka Mykkänen sekä taloustieteen väitöskirjatutkija Maija Kaartinen Tukholman yliopistosta.

Luento järjestetään etäluentona. Tervetuloa mukaan!

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

  

Tiistailuento: Kiinan tie urheilun supervallaksi

Kiinan kansantasavalta on nykyisin yksi maailman menestyneimmistä urheilumaista. Kesällä käydyissä Tokion kesäolympialaisissa Kiina hävisi taistelun mitalitaulukon ykkössijasta Yhdysvalloille vain yhden kultamitalin erolla, ja Pekingistä tulee helmikuussa 2022 historian ensimmäinen kaupunki, joka on toiminut sekä kesä- että talviolympialaisten isäntänä. Tie huipulle lähti kuitenkin kovin vaatimattomista lähtökohdista.

Helsingin olympialaisissa 1952 yhden uimarin voimin esiintynyt Kiina vetäytyi pian olympialiikkeestä Taiwanin asemasta käydyn kiistan vuoksi. Eristäytymisen lisäksi suuri harppaus ja kulttuurivallankumous runtelivat omilla tavoillaan Kiinan urheilua. Maon kuoleman jälkeen alkanut Kiinan urheilun menestystarina onkin mitaleilla mitattuna häikäisevä, mutta tarinaan mahtuu myös runsaasti tummia sävyjä, joita tuore tietokirja Suuri harppaus huipulle – Kiinan tie urheilun supervallaksi valottaa.

Lokakuun tiistailuennolla luennoimassa tietokirjan kirjoittaja Mikko Knuuttila. Knuuttila (s. 1978) työskentelee urheilutoimittajana Ilta-Sanomien ja Urheilulehden yhteisessä urheilutoimituksessa. Hän on seurannut Kiinan urheilu- ja yhteiskuntaelämää tiiviisti vuosien ajan. Vuosina 2017-2018 hän opiskeli Fudanin yliopistossa Shanghaissa HS-säätiön stipendiaattina.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Tervetuloa mukaan!

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi täältä!

Kirjailijakuva: Toni Härkönen

Tiistailuento: Naisten asema & tasa-arvo Kiinassa

Syksyn tiistailuennot aloitetaan tärkeällä aiheella, kun syyskuun tiistailuennolla tasa-arvosta Kiinassa luennoi Turun yliopiston väitöskirjatutkija Pia Eskelinen. Luennolla tarkastellaan naisten asemaa ja tasa-arvotilannetta Kiinassa sekä sitä miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty. Lisäksi pohditaan mihin suuntaan tasa-arvo ja syrjimättömyys Kiinassa yleisesti ovat menossa.

Pia Eskelinen (HTM) on väitöskirjatutkija Turun yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Eskelinen viimeistelee väitöskirjaansa Kiinan maaseudun naisten maaoikeuksista ja niiden toteutumisesta. Häntä kiinnostaa myös sukupuolten välinen tasa-arvo ja sen kehittyminen. Eskelisen perheeseen kuuluu puoliso, 23-vuotias poika ja Kiinasta adoptoitu 14-vuotias tytär.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi täältä!

Tiistailuento: Uuden suomi–kiina-sanakirjan käyttömahdollisuudet

Suomi–Kiina-seuran vetämän suursanakirjahankkeen tuloksena syntynyt suomi–kiina-sanakirja julkaistiin toukokuun aikana. Sanakirja on vapaasti käytettävissä sanakirja.fi-sivustolla ja se sisältää yli 46 000 hakusanaa. Monipuolisuudeltaan vastaavanlaista digitaalista suomi–kiina-sanakirjaa ei ole tähän mennessä julkaistu.

Kesäkuun tiistailuennolla sanakirjahankkeen vaiheita ja itse sanakirjaa esittelemässä hankkeen kielentarkastaja Mikko Törnqvist ja hankekoordinaattori Juho Rissanen.

Mitä ominaisuuksia sanakirjasta löytyy? Miten sanakirjaa kehitetään jatkossa? Miten sanakirjan digitalisointi eteni? Luennolla on myös oiva mahdollisuus kysyä kysymyksiä ja antaa palautetta sanakirjaan liittyen.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ.

Sanakirjan kehittäminen jatkuu myös julkaisun jälkeen. Etsimmekin vapaaehtoisia kiinan kielen osaajia ja opiskelijoita mukaan sanakirjan kehittämistalkoisiin. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua lähettämällä lyhyen vapaamuotoisen hakemuksen email-osoitteeseen korjaustalkoot21@gmail.com. Vapaaehtoisia pyydetään etsimään erilaisia, jo julkaistun sanaston ja datan virheitä ja tekemään korjausehdotuksia vuoden 2021 aikana.

Tiistailuento: Kiinaa Turussa

Tänä syksynä Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella alkaa uusi kiinan kielen oppiaine, josta valmistuu humanististen tieteiden kandidaatteja ja filosofian maistereita. Koulutuksessa keskitytään monipuolisesti kiinan kielen, kulttuurin sekä yhteiskunnan tuntemukseen, ja se antaa opiskelijoille valmiudet toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Huhtikuun tiistailuennolla Turun yliopiston kiinan kielen oppiainetta ja oppiaineen yleistilannetta Suomessa esittelemässä Hanna Holttinen. Holttinen avaa luennolla uuden oppiaineen painotuksia, tutkintorakennetta, sekä kiinan kielen opiskelijoiden mahdollisuuksia työelämässä. Lisäksi luvassa keskustelua kiinan kielen oppiaineen yleistilanteesta Suomessa ja sen kehittämisestä.

Hanna Holttinen toimii kiinan kielen oppiaineen suunnittelijana Turun yliopistossa. Holttinen on opiskellut ja työskennellyt vuosina 2005-2016 Pekingissä, valmistuen myöhemmin filosofian maisteriksi ja kiinan kielen opettajaksi Helsingin yliopistosta.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
http://www.flomembers.com/kiinaseura

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi täältä!

Kuva: Hanna Oksanen (Turun yliopisto)

Tiistailuento: Uuden viisivuotissuunnitelman talousvaikutukset

Kiinan uusi viisivuotissuunnitelma hyväksytään kansankongressin vuotuisessa istunnossa maaliskuun alussa. Kyseessä on Kiinan 14. viisivuotissuunnitelma, jonka tavoitteet ulottuvat aina vuoteen 2025 asti. Vuodesta 1953 alkaen viisivuotissuunnitelmat ovat toimineet Kiinan tärkeimpinä päätöksentekoa ohjaavina dokumentteina, joilla on suuria vaikutuksia maan talouden ja yhteiskunnan kehitykseen. 

Kääntyykö Kiina sisäänpäin uuden suunnitelman myötä? Mitä käänteitä suunnitelma voi tuoda kauppasuhteisiin? Millaisia ovat suunnitelman ilmastopainotukset? Uudistetaanko suunnitelman myötä Kiinan eläkejärjestelmää?

Näitä kysymyksiä sekä Kiinan talousnäkymiä maaliskuun tiistailuennolla avaamassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Koivu on toiminut kansainvälisen talouden ekonomistina Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa ja valtiovarainministeriössä vuodesta 2001 alkaen, työskennellen Nordeassa vuodesta 2016. Hän on väitellyt Kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2012 Kiinan rahapolitiikasta. Lisäksi Koivu on toiminut Suomi–Kiina-seuran hallituksen jäsenenä vuosina 2005-2010.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA.

Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi täältä.

Kiinalainen scifi-kirjallisuus

Kiinalaisesta tieteiskirjallisuudesta on tällä vuosituhannella tullut monipuolinen ja kansainvälisesti huomiota herättänyt ilmiö sekä yksi Kiinan merkittävimmistä kulttuurisista vientituotteista. Vaikka scifiä on ajoittain pidetty Kiinassa yksinkertaisena lastenkirjallisuutena tai porvarillisena hapatuksena, jo yli sata vuotta sitten uudistusmieliset kiinalaiset uskoivat sen pystyvän edistämään tieteellistä ajattelua sekä viitoittamaan tietä parempaan tulevaisuuteen. Miten kiinalainen scifi sekä ajatukset tieteisfiktion roolista ovat kehittyneet ja millaista scifiä Kiinassa nykyään kirjoitetaan?

Kiina-asiantuntija, FM Eero Suoranta on perehtynyt Kiinan kirjallisuuteen ja kulttuuriin muun muassa toimittajana, kirjallisuuskriitikkona sekä luennoitsijana. Kiinalaisen scifin kääntäjänä hän on suomentanut Chen Qiufanin novellin Mao-aave (julkaistu Särö-lehden numerossa 37) sekä yhdessä Cui Ken ja Leng Yuhanin kanssa Xia Jian novellin Sadan aaveen öinen paraati (luettavissa Nuoren Voiman nettisivuilla).

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
flomembers.com/kiinaseura.

Kiina ja kiinalaiset – mitä Kiinan huononeva maakuva tarkoittaa kiinalaisten kannalta?

Tutkimusten mukaan suhtautuminen Kiinaan on varsinkin länsimaissa muuttunut viime vuosina aiempaa epäilevämmäksi. Samalla jännitteet Kiinan ulkosuhteissa ovat lisääntymässä. Mitä tämä suuntaus tarkoittaa yksittäisten kiinalaisten ja kiinalaisten yhteisöjen kannalta Kiinassa ja sen ulkopuolella? Erottuuko kommunistisen puolueen johtaman Kiinan valtion ja yksittäisten kiinalaisten toiminta arvioissamme ja asenteissamme toisistaan? Onko Kiina yksi puolueen johtama Kiina vai onko sen sisällä erilaisia intressiryhmiä ja näkemyksiä?

Tästä aiheesta ovat Suomi–Kiina-seuran verkkoluennolla keskustelemassa Helsingin Sanomien Kiinan-kirjeenvaihtaja Mari Manninen, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, FT Jyrki Kallio sekä Bigger Picture China -vientihankkeen projektivastaava, media ja kulttuurialan Kiina-asiantuntija Jani Joenniemi. Keskustelua moderoi Suomi–Kiina-seuran puheenjohtaja Mikko Puustinen.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
flomembers.com/kiinaseura