Vuosisata sitten syntynyt kiinalainen animaatio saavutti jo Mao Zedongin kaudella korkean taiteellisen tason, mutta jäi Kiinan talousuudistusten myötä vuosiksi tuontitavaran jalkoihin. Vaikka kotimaiset animaatioelokuvat ja -sarjat ovat jälleen alkaneet herättää ylpeyttä kiinalaisissa katsojissa, alan kehittyminen vaatii tekijöiltä valmiutta ottaa riskejä ja irtautua vanhoista malleista.

Tiistailuennolla väitöskirjatutkija Eero Suoranta käy läpi kiinalaisen animaatiohistorian eri vaiheita sekä viime vuosien mielenkiintoisimpia animaatiotrendejä ja -teoksia.

---

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Liity seuran jäseneksi TÄÄLTÄ.

Kiinan aiemmin erittäin nopea talouskasvu on hidastumassa. Kasvua hidastavat monet rakenteelliset tekijät, kuten työikäisen väestön supistuminen ja suuri määrä tuottamattomia investointeja. Myös lisääntyvä sääntely ja kommunistisen puolueen kontrolli heikentävät kuluttajien ja yksityisyritysten luottamusta maan tulevaan kehitykseen. Toisaalta Kiinassa on lukuisa määrä sektoreita, jotka kuuluvat vihreän siirtymän ja teknologisen kehityksen eturintamaan ja kasvavat yhä nopeasti.

Puhujavieras Tuuli Koivu (pääekonomisti, Nordea) on toiminut kansainvälisen talouden ekonomistina Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa ja valtiovarainministeriössä vuodesta 2001 alkaen. Hänen erityisalaansa on euroalue ja Kiina. Tuuli on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2012 Kiinan rahapolitiikasta.

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Liity seuran jäseneksi TÄÄLTÄ.

Mikko Puustinen (FM, MBA) aloitti Itä-Aasian tutkimuksen opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1993 keskittyen Kiinaan. Valtiotieteitä sivuaineena opiskelleen Puustisen Kiina-ura käynnistyi vuonna 2001 Suomen Pekingin suurlähetystössä.

Sittemmin Puustinen on työskennellyt Kiina-tehtävissä yli 20 vuotta diplomaattina Kiinassa, viestintäjohtajana, yksityisenä yrittäjänä ja viime vuodet virkamiehenä Suomessa. Puustinen on myös toiminut Suomen valtiojohdon tulkkina korkean tason vierailujen yhteydessä, ja toimii Suomi-Kiina-seuran puheenjohtajana. 

Tule kuulemaan ja keskustelemaan Puustisen havainnoista ja näkemyksistä tämän 30-vuotisen Kiina-polun varrelta. Kiina ja sen suhde maailmaan, mukaan lukien Suomeen, on kokenut tänä aikana merkittäviä muutoksia, joita kannattaa pohtia.

–

Zoomissa: https://us06web.zoom.us/j/83122103920?pwd=gxYaRbdgkPXeFU9qFh53d0EIETiPF6.1

Meeting ID: 831 2210 3920, Passcode: 926175

–

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin verkkoluento.

Kiinan ja Yhdysvaltojen visiot lähitulevaisuuden sodankäynnistä

Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset sotilaalliset jännitteet ovat jatkaneet kiristymistään, ja monet asiantuntijat ovat arvelleet Kiinan peräti suunnittelevan hyökkäystä Taiwaniin lähivuosien aikana. Mutta miten 2020-luvun suurvaltasotaa itse asiassa käytäisiin?

Lokakuun tiistailuennolla tutustutaan Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Matti Purasen (YTT) johdolla Kiinan ja Yhdysvaltain scifi-kirjallisuudelta kalskahtaviin visioihin lähitulevaisuuden sodankäynnistä ja tarkastellaan erityisesti teknologian ja tekoälyn merkitystä tulevaisuuden taistelukentällä.

—

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin verkkoluento.

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Kiinalaisesta scifistä on tullut viime vuosina kansainvälisesti tunnettu ilmiö, joka on herättänyt niin lukijoiden kuin tutkijoidenkin mielenkiinnon. Kirjallisuuden lisäksi scifi on taipunut Kiinassa vaihtelevalla menestyksellä myös elokuviksi, joiden tyyli ja sisältö on vaihdellut vakavahenkisestä spekulaatiosta ja opettavaisista animaatioista toimintapainotteiseen rymistelyyn ja absurdiin kreisikomediaan.

Tiistailuennolla väitöskirjatutkija ja suomentaja Eero Suoranta esittelee scifi-elokuvan historiaa ja nykytilaa Manner-Kiinassa, Hongkongissa ja Taiwanissa.

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Suomi–Kiina-seuran toukokuun tiistailuennolla Turun yliopiston väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen luennoi Taiwanin kysymyksestä Taiwanin poliittisen nykyjohdon sekä taiwanilaisten kansalaisten näkökulmasta.

Kiinan ja Yhdysvaltojen kiihtyneen suurvaltakilvan ja kiristyneiden suhteiden myötä Taiwanin kysymys on noussut yhdeksi maailmanpolitiikan kuumista puheenaiheista. Niin mediassa kuin politiikassa aihetta käsitelläänkin usein suurvaltojen intressien ja näkökulmien kautta, jolloin Taiwanin ja sen kansalaisten omat näkemykset, toiveet ja tavoitteet jäävät sivuosaan. Taiwanin yhteiskunta- ja identiteettikehityksellä on kuitenkin asiassa ratkaiseva merkitys, joten tällä luennolla tutustutaan Taiwanin poliittisen nykyjohdon sekä kansalaisten näkemyksiin siitä, mikä on Taiwanin paikka maailmassa ja miten se suhteutuu Kiinaan.

Tiistai 16.5.2023

Klo 17:00

Zoom-verkkoluento

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Suomi–Kiina-seuran huhtikuun tiistailuennolla Helsingin yliopiston japanin ja kiinan kielten apulaisprofessori Sami Honkasalo luo katsauksen kiinalaisen kulttuurin juuriin varhaisten oraakkeliluukirjoitusten kautta. Sami Honkasalo on vuoden 2023 alusta alkaen toiminut Helsingin yliopiston japanin ja kiinan kielten apulaisprofessorina. Hän tutkii tällä hetkellä Lounais-Kiinan vähemmistökieliä, Keski-Aasian kiinaa (dungaania) ja Shang-dynastian oraakkeliluukirjoitusta.

Yli 3000 vuotta vanhat oraakkeliluut ovat vanhimpia säilyneitä kiinankielisiä tekstejä. Tekstit avaavat ikkunan kiinalaisen kulttuurin syntyyn sekä sen varhaiseen kehitykseen. Niistä näkyy esimerkiksi kuinka kiinalaisten esi-isät metsästivät nykyään alueelta kadonneita norsuja ja harrastivat eläin- ja ihmisuhreja osana Shang-dynastian kuninkaallisia uskonnollisia menoja. Luennolla tarkastelemme, millaisen kuvan oraakkeliluukirjoitukset tarjoavat kiinalaisen kulttuurin juurista sekä pohdimme Shang-dynastian perintöä Kiinan myöhemmässä kehityksessä.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Suomi–Kiina-seuran maaliskuun tiistailuennolla Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio arvioi Kiinan ja sen kansainvälisten suhteiden lähitulevaisuutta puoluekokouksen jälkimainingeissa. Kiinan kommunistisen puolueen 20. puoluekokous pidettiin syksyllä, ja pian uusi päättäjäkaarti aloittaa tehtävissään. Ylimpänä johtajana jatkaa odotetusti Xi Jinping. Vaikka puolueen yhtenäisyys säilyi ainakin näennäisesti rikkumattomana, Xi ei voi huokaista helpotuksesta: valta tuo mukanaan vastuun, joten virheisiin ei ole varaa. Yhteiskunnalliset jännitteet, joita on aiheutunut erityisesti talouden ongelmista, eivät ole hävinneet. Venäjä luo kansainväliseen tilanteeseen ennustamattomuutta ja epävakautta. Suhteet Yhdysvaltoihin ovat vaarassa ajautua kylmäksi sodaksi. Tällä tiistailuennolla arvioidaan, miltä lähitulevaisuus näyttää niin Kiinassa kuin muiden maiden suhteissa Kiinaan.

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Huom. helmikuun tiistailuento järjestetään poikkeuksellisesti keskiviikkona.

Han-dynastian lopulla kirjoitetut Yhdeksäntoista vanhaa runoa ovat yksi kiinalaisen kirjallisuushistorian mielenkiintoisimmista runosikermistä. Niillä oli aikoinaan merkittävä vaikutus shi-runouden kehitykseen, vaikka edes runojen kirjoittajia ei tiedetä. Amerikkalainen sinologi-kääntäjä Burton Watson totesi aikoinaan, että nämä runot ovat “anonyymejä ääniä, jotka puhuvat minulle menneisyyden hämäristä”.

Suomi–Kiina-seuran luennolla Kiina-tutkija ja suomentaja Tero Tähtinen esittelee suomentamiaan runoja ja kertoo niiden taustoista.

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Tien ja hyveen klassikko, Laotsen Tao Te Ching (道德經 Daodejing) -teos on saanut päivitetyn suomennoksen. Suomentaja TaoLin on hionut, täydentänyt ja tarkistanut kieltä, jotta se noudattaisi entistä tiukemmin alkutekstin lainalaisuuksia. Tavoite on säilynyt alkuperäisenä: tuoda Laotsen teksti ja sen runous mahdollisimman puhtaassa muodossa suomen kielelle.

Marraskuun tiistailuennolla kirjailija ja kääntäjä TaoLin kertoo Laotsen Tao Te Ching -teoksen kääntämisestä kiinasta suomen kielelle. Lisäksi hän esittelee taolaisuuden merkkiteoksen teemoja ja sisältöjä.

TaoLin on kiinalaissyntyinen kirjailija ja runoilija, jolta on julkaistu suomeksi kolme romaania, kaksi runokirjaa ja novelli. TaoLinin esikoisromaani Suomen taivaan alla oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas vuonna 2008. Nykyään hän työstää Koneen Säätiön tukemaa proosa- ja tietoteosta Laozi ja Laozin viisaus.

Tao Te Ching -kirjan uudistettua painosta on saatavilla Suomi–Kiina-seuran kautta rajoitettu määrä hintaan 20 €/kpl + postikulut. Tilaukset sähköpostitse: toimisto@kiinaseura.fi

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

Kiina on maailman suurin viejämaa ja BKT:lla mitattuna maailman toiseksi suurin talous, joka on lisännyt globaalia vaikutusvaltaansa taloudellisten suhteiden, esimerkiksi silkkitiehankkeen kautta sekä vapaakauppasopimuksia solmimalla. Miten Kiina hyödyntää kauppasuhteitaan ja millaisia taloudellisia vallankäytön keinoja sillä on suhteessa muihin maihin?

Kiinan kauppapoliittisia ulkosuhteita ja taloudellista vallankäyttöä tulee meille esittelemään Kiinaan ja kauppapolitiikkaan erikoistunut KTM Julia Lintunen, joka kirjoittaa Kiinasta The Ulkopolitistiin.

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

”Kiinan kielen pääaine, joka on suunniteltu kehittämään työelämässä, tutkimuksessa, kulttuurien välisessä viestinnässä ja monikielisessä maailmassa tarvittavia taitoja, on kasvanut ja kehittynyt harppauksin vain yhdessä lukuvuodessa.”

Turun yliopistossa alkoi vuoden 2021 syksyllä ensimmäistä kertaa kiinan kielen opetus pääaineena. Tätä edeltävänä keväänä oppiaineen suunnittelija ja tuleva opettaja Hanna Holttinen esitteli Suomi–Kiina-seuran tiistailuennolla uuden pääaineen tulevaisuuden näkymiä. Nyt yli vuotta myöhemmin kiinaa pääaineena opiskelee jo kaksi vuosikurssillista innokkaita opiskelijoita, ja oppiaine on saanut toiseksi opettajakseen tehtävää varten Suomeen muuttaneen lehtori Hui Shin.

Syyskuun tiistailuennolla kiinan kielen opettajat Holttinen sekä Shi tarjoavat meille tilannekatsauksen oppiaineen taipaleesta sen alkuvaiheista Turun yliopiston toiseksi haetuimmaksi kieliaineeksi vain puolessatoista vuodessa.

Syyskuun Kiina sanoin ja kuvin -lehdessä ilmestyi Holttisen ja Shin kirjoittama artikkeli kiinan opetuksesta Turun yliopistossa. Tämä tiistailuento laajentaa artikkelin näkökulmia ja tarjoaa osallistujille tilaisuuden esittää kysymyksiä ja keskustella luennolla esiteltyjen sisältöjen lisäksi myös artikkelin sisällöistä.

Tilaisuuden aloittaa Holttisen suomenkielinen puheenvuoro, jonka jälkeen lehtori Shi puhuu englanniksi oman osionsa. Lisäksi osallistujilla on tuttuun tapaan tilaisuus keskustella ja esittää kysymyksiä luennoitsijoille heidän puheenvuorojensa jälkeen.

—

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan
kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

—

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!