Kiina ja kiinalaiset – mitä Kiinan huononeva maakuva tarkoittaa kiinalaisten kannalta?

Tutkimusten mukaan suhtautuminen Kiinaan on varsinkin länsimaissa muuttunut viime vuosina aiempaa epäilevämmäksi. Samalla jännitteet Kiinan ulkosuhteissa ovat lisääntymässä. Mitä tämä suuntaus tarkoittaa yksittäisten kiinalaisten ja kiinalaisten yhteisöjen kannalta Kiinassa ja sen ulkopuolella? Erottuuko kommunistisen puolueen johtaman Kiinan valtion ja yksittäisten kiinalaisten toiminta arvioissamme ja asenteissamme toisistaan? Onko Kiina yksi puolueen johtama Kiina vai onko sen sisällä erilaisia intressiryhmiä ja näkemyksiä?

Tästä aiheesta ovat Suomi–Kiina-seuran verkkoluennolla keskustelemassa Helsingin Sanomien Kiinan-kirjeenvaihtaja Mari Manninen, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, FT Jyrki Kallio sekä Bigger Picture China -vientihankkeen projektivastaava, media ja kulttuurialan Kiina-asiantuntija Jani Joenniemi. Keskustelua moderoi Suomi–Kiina-seuran puheenjohtaja Mikko Puustinen.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
flomembers.com/kiinaseura

Onko kungfutselaisuus oikeasti mengziläisyyttä?

Kungfutselaisuuden ”isän”, Mestari Kongin, tärkein seuraaja oli neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua elänyt Mengzi. Hän kehitti kungfutselaisuudesta aiempaa kokonaisvaltaisemman ja filosofisemman oppirakennelman. Hän pohti ihmisen luonnon perusolemusta, yksilöiden asemaa yhteiskunnassa ja hyvän hallinnon perusteita. Keisarikauden kungfutselaisuus rakentui vähintään yhtä voimakkaasti Mengzin kuin mestari Kongin käsitysten pohjalle. Samoin nykyaikainen ”uusi kungfutselaisuus”, joka pyrkii nostamaan oppisuunnan uuteen kukoistukseen, nojautuu vahvasti mengziläiseen perinteeseen.

Keväällä ilmestyneen Mengzi-teoksen uuden, kriittisen suomennoksen laatinut FT Jyrki Kallio kertoo Suomi–Kiina-seuran Tiistailuennolla Mengzin ajatuksista ja niiden yhä jatkuvasta vaikutuksesta kiinalaiseen yhteiskuntaan sekä valottaa klassisen kiinalaisen filosofian käännöstyöhön liittyviä haasteita.

Luento järjestetään etäluentona Zoom-verkkokokouksena.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
flomembers.com/kiinaseura

Seksuaalivähemmistöjen tilanne Taiwanissa ja Kiinassa

Taiwan hyväksyi ensimmäisenä Aasian maana samaa sukupuolta olevien avioliiton vuonna 2019. Mikä tätä edelsi ja millainen kaikkiaan on seksuaalivähemmistöjen tilanne Taiwanissa? Millaisia näkemyksiä aiheeseen liittyy laajemmin kiinalaisessa kulttuuripiirissä ja mikä on tilanne Manner-Kiinassa? Aiheesta keskustellaan uskontoa ja homoseksuaalisuutta Taiwanissa tutkineen Sami Huttusen kanssa sekä kiinalais-suomalaisen Wenbing Wangin kanssa.

Maaliskuun Tiistailuento järjestetään poikkeuksellisesti lauantaina 14.3. osana Helsinki Cine Aasia -festivaalia. Keskustelutilaisuus järjestetään The Teacher -elokuvan jälkeen.

Yhteistyössä: Helsinki Cine Aasia

Kieli: suomi.

Vapaa pääsy.

Peking-ooppera

Kiinalaisen uudenvuoden juhlaviikon luennolla Elias Edström (MA) käy läpi peking-oopperan historiaa ja tekniikoita sen syntyajoista aina nykypäivään asti. Edström käyttää luennolla esimerkkeinä omia kokemuksiaan valottaessaan tätä noin 230 vuotta vanhaa teatterimuotoa. Samalla esitellään, kuinka perinteistä kiinalaista teatteria voi tuoda nykynäyttämöille. Edström on ensimmäinen peking-oopperaan erikoistunut Kiinan perinteisen teatterin akatemiasta (NACTA) maisteriksi valmistunut eurooppalainen. Nykyään Edström toimii näyttelijänä ja ohjaajana omassa teatteriryhmässä Matchbox Companyssa.

Vapaa pääsy!

Kiina talvitaiteen johtavana maana

Pohjoiset kaupungit kilpailevat parhaan talvikaupungin maineesta. Kaikilla on myös omat talvifestivaalinsa ja veistotapahtumansa. Sapporon lumifestivaali on pitkään ollut tunnetuin talvifestivaali yli kahdella miljoonanalla kävijällään. Ajan mittaan Harbinin jää- ja lumifestivaali Pohjois-Kiinassa on kuitenkin noussut ainakin mittasuhteiltaan suurimmaksi talvitapahtumaksi. Kiinalaiset jääveistäjät ovat talvisin töissä myös Lapin lumihotelleissa ja erikoisprojekteissa muualla maailmassa. Parhaillaan Kiinassa mietitään missä muodossa talvitaide voisi olla mukana myös Pekingin talviolympialaisten kulttuuriohjelmassa vuonna 2022.

Marraskuun Tiistailuennolla on tarkoitus selvittää sanoin ja kuvin mistä talvitaiteessa on kysymys ja miten Harbin ja kiinalaiset yleisemminkin ovat nousseet johtavaan rooliin talvitaiteessa.

Esitelmän pitäjä kanslianeuvos Juhani Lillberg Jyväskylästä on Kansainvälisen lumen- ja jäänveistoliiton pitkäaikainen presidentti. Hän on talvitapahtumien asiantuntija ja on vuosikymmenien mittaan tuomaroinut yli sata kansainvälistä lumen- ja jäänveistokilpailua eri puolilla maailmaa. Harbinin jää- ja lumifestivaalissa hän on eri tavoin ollut mukana sen käynnistämisestä lähtien.

Arktinen silkkitie / Ice Silk Road

Professori Zhijun Li avaa lokakuun Tiistailuennolla Kiinan One Belt, One Road -hankkeeseen pohjautuvaa suunnitelmaa arktisesta silkkitiestä, sekä Suomen ja Kiinan välistä yhteistyötä hankkeen tiimoilta. Kiina julkisti vuoden 2018 alussa arktisen strategian, joka sisältää maan poliittiset ja taloudelliset tavoitteet arktisella alueella. Kiinan tahto hyödyntää alueen luonnonvaroja ja merireittejä on kova. Osana strategiaansa Kiina haluaa edistää Jääsilkkitien syntymistä.

Zhijun Li toimii professorina Dalianin teknillisessä yliopistossa ja on työskennellyt jääteknologian parissa vuodesta 1985 lähtien. Suomen kanssa hän on tehnyt läheistä yhteistyötä aina vuodesta 1990 lähtien.

Luento pidetään englanniksi.

*************************************

At Finland–China Society’s Tuesday Lecture professor Zhijun Li will open the concept of the Ice Silk Road and the potential Sino-Finnish co-operation related to the project. The Ice Silk Road project is based on China’s ”One Belt, One Road” initiative. In 2018, China announced an Arctic strategy setting its political and economic goals for the Arctic region. China’s will to exploit the region’s natural resources and sea routes is strong. As part of its strategy, China wants to promote the establishment of the Ice Silk Road.

Zhijun Li is a professor of ice physics and mechanics at Dalian University of Technology, China. He has worked on ice engineering since 1985, and his Finnish ice collaboration started in 1990.

The lecture is held in English.

Bodhidharma ja kiinalaisen zenin varhaisvaiheet

Esseisti, suomentaja ja Kiina-tutkija Tero Tähtinen (s.1978) kertoo syyskuun Tiistailuennolla suomentamastaan teoksesta Zenmestari Bodhidharman opetukset (Basam Books), joka ilmestyy tänä syksynä. Bodhidharma oli myyttinen intialainen munkki, joka perimätiedon mukaan toi zenbuddhalaisuuden Kiinaan 400-500-lukujen taitteessa. Bodhidharma jätti jälkeensä sekä runsaasti kiehtovia legendoja sekä neljä palavasieluista saarnaa, joissa hän esiintyy puhdasoppisen buddhalaisuuden talttumattomana puolestapuhujana. Luento käsittelee laveasti Kiinan buddhalaisuuden varhaisvaiheita eikä edellytä ennakkotietoja Kiinan historiasta.

”Sitä ei koskaan tapahtunut ja siitä on jo paljon aikaa” – Taivaallisen rauhan aukion kevät 1989

Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä tulee kesäkuun 4. päivä kuluneeksi 30 vuotta. Mitä aukiolla oikeastaan tapahtui, miksi ja mitä siitä seurasi? Professori Lauri Paltemaa kertaa toukokuun Tiistailuennolla kevään 1989 tapahtumia, niiden seurauksia ja Kiinan hallituksen pyrkimyksiä hävittää tapahtumat historiankirjoituksesta ja yhteisestä muistista.

Musiikki, media ja internet Kiinassa

Suomi–Kiina-seuran huhtikuun Tiistailuennolla Jani Joenniemi avaa musiikki-, elokuva- ja mediateollisuuden kehitystä Kiinassa sekä muuttuvien digitaalisten alustojen ja palveluiden vaikutusta sisällöntuotantoon, jakeluun, markkinointiin ja tekijäoikeuksien valvontaan Kiinassa. Joenniemi on toiminut monenlaisissa tehtävissä luovilla aloilla edistäen liiketoimintaa Kiinan ja Suomen/ Euroopan välillä jo n. 15 vuotta, viime vuosina keskittyen erityisesti musiikki- ja media-alalle.

Kiina, Hongkong ja Taiwan

Maaliskuun Tiistailuento järjestetään poikkeuksellisesti sunnuntaina 17.3. osana Helsinki Cine Aasia -festivaalia.
Kiina, Hongkong ja Taiwan ovat kukin kulkeneet omaa erilaista tietään, mutta kaikkia yhdistää pitkä, yhteenkietoutunut historia. Millaiset ovat Hongkongin ja Taiwanin suhteet maailmanpolitiikan etulinjaan nousseeseen Kiinaan tänään? Aiheesta on keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.
Keskustelutilaisuutta ennen Korjaamolla aiheeseen liittyen elokuvaesitys klo 14:00 A Family Tour sekä keskustelutilaisuuden jälkeen 16:15 No. 1 Chung Yin Street.
Lisää elokuvafestivaalista: helsinkicineaasia.fi/

Kiinalaisen uudenvuoden kirjallisuusluennot

Pertti Seppälä Kiinalainen erakkorunous

Ma 4.2. klo 16:15

Pertti Seppälä on tunnettu mm. sinologina, kirjailijana, kääntäjänä ja radiopersoonana. Hänen erikoisalaansa on kiinalainen runous klassisesta moderniin. Tällä hetkellä Seppälä on keskittynyt erityisesti erakkorunouteen. Vuonna 2015 Seppälältä ilmestyi Tang-dynastian (700-luku) aikana eläneen Wang Wein valittuja runoja sisältävä käännöskokoelma Vuorten sini. Syksyllä 2019 julkaistaan puolestaan Seppälän kiinalaista erakkorunoutta käsittelevä antologia viiden eri erakkorunoilijan teoksista noin tuhannen vuoden ajalta. Kiinalaisen uudenvuoden avausluennolla Seppälä kertoo yleisesti kiinalaisesta erakkorunoudesta sekä runoilija Wang Weista.

Rauno Sainio Kiina kymmenellä sanalla

Ma 4.2. klo 17:15

Rauno Sainio on kielenkääntäjä ja toimittaja, joka keskittyy työssään erityisesti kiinankielisen kirjallisuuden suomentamiseen. Tammikuussa ilmestyi Sainion suomennos Yu Huan esseekokoelmasta Kiina kymmenellä sanalla. Kiinan tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluva Yu Hua on valinnut teoksessaan kymmenen sanaa, joista kukin tarjoaa oman näkökulman, josta tarkastella Kiinan muutosta, muutoksen syitä ja seurauksia, maan lähihistoriaa ja nykytilaa sekä kytköksiä menneisyyden ja tämän päivän välillä. Uudenvuoden luennollaan Sainio esittelee suomennosta ja avaa yleisölle teoksessa käsiteltäviä sanoja.

Riina Vuokko Wuxia-kirjallisuus

Ma 4.2. klo 18:30

Riina Vuokko on kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja. Syksyllä 2018 Vuokolta ilmestyi suomennos Jin Yongin teoksesta Soturin oppivuodet, joka on ensimmäinen osa Kotkasoturien taru -sarjasta ja samalla ensimmäinen suomennettu wuxia-teos. Kiinassa ja koko Itä-Aasiassa valtavan suosittu wuxia-kirjallisuus tarkoittaa historiallisia, usein fantasialla ryyditettyjä seikkailukertomuksia, joissa itämaiset taistelulajit ovat keskeisessä osassa. Vuokko kertoo Oodin uudenvuoden luennolla kääntäjä Rauno Sainion haastattelemana tuoreesta suomennoksestaan ja avaa wuxia-kirjallisuuden saloja.

”Nousevat kiinalaisbrändit kaappaajien kynsissä Euroopassa”

Tavaramerkkien kaappaukset eivät ole enää yksisuuntainen ongelma, jossa länsimaalaiset yritykset joutuvat maksamaan sievoisia summia tavaramerkkioikeuksien palauttamiseksi Kiinan markkinoilla. Yhä useammat kiinalaiset brändit joutuvat vääriin käsiin Euroopassa – myös Suomessa. The Economist -lehti kirjoitti lokakuussa siitä, kuinka kiinalaiset brändinhaltijat kohtaavat samoja ongelmia Kiinan ulkopuolella kuin eurooppalaiset Kiinassa. Syytämme kiinalaisia mutta onko oma pesämmekään kunnossa?
Tule kuulemaan, kuinka The Economist -lehden haastattelema tavaramerkkijuristi Jani Kaulo kertoo kokemuksistaan kiinalaisten brändinhaltijoiden haasteista Euroopassa.

Suomalaista arkkitehtuuria Kiinassa

Suomen vanhimpiin arkkitehtitoimistoihin lukeutuva PES-arkkitehtitoimisto on toiminut aktiivisesti Kiinassa vuodesta 2014 toteuttaen suuria rakennushankkeita ympäri Kiinaa. Vuonna 2011 yhtiö perusti Shanghaihin oman tytäryhtiön. Uusin Kiina-hanke on juuri valmistunut Fujianin Fuzhoussa. PES-Arkkitehtien suunnittelema Strait Culture and Art Centre-kulttuurikeskus Fuzhoussa avattiin yleisölle 10.10.2018. Projektin pääsuunnittelija, arkkitehti Pekka Salminen kertoo seuran joulukuun Tiistailuennolla suomalaisen arkkitehdin kokemuksista Kiinassa.

Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista

Luulitko, että Pekingin ilmansaasteet ovat maailman pahimpien joukossa? Kuvittelitko, että kiinalaiset luontojaan suunnittelevat päätöksiään pitkälle? Oletko kuullut väitettävän, että vain Kiinan ystävämaat saavat pandoja? Tietokirjailija Mari Manninen on juuri kirjoittanut kirjan Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista. Nyt hän kertoo, mitkä ovat suomalaisten yleisimmät väärinkäsitykset Kiinasta. Miten ne ovat syntyneet? Miksi toimittajat ja jopa tutkijat lankeavat niihin yhä uudestaan?
Tilaisuudessa on mahdollisuus myös ostaa kirjaa tarjoushintaan 25,00 €
(norm. 31,00 €). Huomioithan maksuvälineenä tilaisuudessa käy vain käteinen.
Kirja tarjoushintaan Suomi-Kiina-seuran jäsenille myös netistä tilatessa! Lue lisää täältä.

Kiinan muuttuva media- ja viestintäkenttä

Kiinan media- ja viestintäkenttä on kasvavan kiinnostuksen kohteena, mutta monille suuri tuntematon. Mitkä ovat siihen vaikuttavat keskeisimmät tekijät ja miltä sen kehitys lähivuosina näyttää? Luennoitsijana toimii yli 15 vuotta Kiinan media- ja viestintäkenttään liittyvien asioiden parissa työskennellyt Kiina-asiantuntija Mikko Puustinen.

”Yhdenlaisissa äänissä ei ole mitään kuultavaa”

Miesten välinen rakkaus Kiinan klassisessa kirjallisuudessa ja filosofiassa

Kuuluuko homoseksuaalisuus Kiinan perinteiseen kulttuuriin? Tätä kysytään nyt kiinalaisen kulttuuripiirin alueella kun Taiwan on ensimmäisenä Aasiassa hyväksymässä avioliitot samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä. Tutkija Jyrki Kallio kertoo, miten homoseksuaalisuutta erityisesti miesten välillä on kuvattu Kiinan klassisissa historiankirjoissa, runoissa ja romaaneissa, ja valottaa myös Mestari Kongin (Kungfutsen) näkemyksiä aiheeseen liittyen. Kirjallisuus osoittaa, että rakkaus ja seksi ovat Kiinassa aina olleet yhtä monimuotoisia kuin muuallakin maailmassa. Historiankirjat paljastavat puolestaan, että miesten välisille suhteille on ollut sijaa jopa keisarin hoveissa ainakin niin kauan, kun ne eivät vieneet liiaksi huomiota perheeltä ja hallintotehtäviltä. Luennon suositusalaikäraja on 15 vuotta.

Luento on osa Helsinki Pride 2018 -tapahtumaviikon ohjelmaa.