Suomi–Kiina-seuran vetämän suursanakirjahankkeen tuloksena syntynyt suomi–kiina-sanakirja julkaistiin toukokuun aikana. Sanakirja on vapaasti käytettävissä sanakirja.fi-sivustolla ja se sisältää yli 46 000 hakusanaa. Monipuolisuudeltaan vastaavanlaista digitaalista suomi–kiina-sanakirjaa ei ole tähän mennessä julkaistu.

Kesäkuun tiistailuennolla sanakirjahankkeen vaiheita ja itse sanakirjaa esittelemässä hankkeen kielentarkastaja Mikko Törnqvist ja hankekoordinaattori Juho Rissanen.

Mitä ominaisuuksia sanakirjasta löytyy? Miten sanakirjaa kehitetään jatkossa? Miten sanakirjan digitalisointi eteni? Luennolla on myös oiva mahdollisuus kysyä kysymyksiä ja antaa palautetta sanakirjaan liittyen.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ.

---

Sanakirjan kehittäminen jatkuu myös julkaisun jälkeen. Etsimmekin vapaaehtoisia kiinan kielen osaajia ja opiskelijoita mukaan sanakirjan kehittämistalkoisiin. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua lähettämällä lyhyen vapaamuotoisen hakemuksen email-osoitteeseen korjaustalkoot21@gmail.com. Vapaaehtoisia pyydetään etsimään erilaisia, jo julkaistun sanaston ja datan virheitä ja tekemään korjausehdotuksia vuoden 2021 aikana.

Tänä syksynä Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella alkaa uusi kiinan kielen oppiaine, josta valmistuu humanististen tieteiden kandidaatteja ja filosofian maistereita. Koulutuksessa keskitytään monipuolisesti kiinan kielen, kulttuurin sekä yhteiskunnan tuntemukseen, ja se antaa opiskelijoille valmiudet toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Huhtikuun tiistailuennolla Turun yliopiston kiinan kielen oppiainetta ja oppiaineen yleistilannetta Suomessa esittelemässä Hanna Holttinen. Holttinen avaa luennolla uuden oppiaineen painotuksia, tutkintorakennetta, sekä kiinan kielen opiskelijoiden mahdollisuuksia työelämässä. Lisäksi luvassa keskustelua kiinan kielen oppiaineen yleistilanteesta Suomessa ja sen kehittämisestä.

Hanna Holttinen toimii kiinan kielen oppiaineen suunnittelijana Turun yliopistossa. Holttinen on opiskellut ja työskennellyt vuosina 2005-2016 Pekingissä, valmistuen myöhemmin filosofian maisteriksi ja kiinan kielen opettajaksi Helsingin yliopistosta.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
http://www.flomembers.com/kiinaseura

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi täältä!

Kuva: Hanna Oksanen (Turun yliopisto)

Kiinan uusi viisivuotissuunnitelma hyväksytään kansankongressin vuotuisessa istunnossa maaliskuun alussa. Kyseessä on Kiinan 14. viisivuotissuunnitelma, jonka tavoitteet ulottuvat aina vuoteen 2025 asti. Vuodesta 1953 alkaen viisivuotissuunnitelmat ovat toimineet Kiinan tärkeimpinä päätöksentekoa ohjaavina dokumentteina, joilla on suuria vaikutuksia maan talouden ja yhteiskunnan kehitykseen. 

Kääntyykö Kiina sisäänpäin uuden suunnitelman myötä? Mitä käänteitä suunnitelma voi tuoda kauppasuhteisiin? Millaisia ovat suunnitelman ilmastopainotukset? Uudistetaanko suunnitelman myötä Kiinan eläkejärjestelmää?

Näitä kysymyksiä sekä Kiinan talousnäkymiä maaliskuun tiistailuennolla avaamassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Koivu on toiminut kansainvälisen talouden ekonomistina Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa ja valtiovarainministeriössä vuodesta 2001 alkaen, työskennellen Nordeassa vuodesta 2016. Hän on väitellyt Kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2012 Kiinan rahapolitiikasta. Lisäksi Koivu on toiminut Suomi–Kiina-seuran hallituksen jäsenenä vuosina 2005-2010.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA.

Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi täältä.

Kiinalaisesta tieteiskirjallisuudesta on tällä vuosituhannella tullut monipuolinen ja kansainvälisesti huomiota herättänyt ilmiö sekä yksi Kiinan merkittävimmistä kulttuurisista vientituotteista. Vaikka scifiä on ajoittain pidetty Kiinassa yksinkertaisena lastenkirjallisuutena tai porvarillisena hapatuksena, jo yli sata vuotta sitten uudistusmieliset kiinalaiset uskoivat sen pystyvän edistämään tieteellistä ajattelua sekä viitoittamaan tietä parempaan tulevaisuuteen. Miten kiinalainen scifi sekä ajatukset tieteisfiktion roolista ovat kehittyneet ja millaista scifiä Kiinassa nykyään kirjoitetaan?

Kiina-asiantuntija, FM Eero Suoranta on perehtynyt Kiinan kirjallisuuteen ja kulttuuriin muun muassa toimittajana, kirjallisuuskriitikkona sekä luennoitsijana. Kiinalaisen scifin kääntäjänä hän on suomentanut Chen Qiufanin novellin Mao-aave (julkaistu Särö-lehden numerossa 37) sekä yhdessä Cui Ken ja Leng Yuhanin kanssa Xia Jian novellin Sadan aaveen öinen paraati (luettavissa Nuoren Voiman nettisivuilla).

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
flomembers.com/kiinaseura.

Taiwan hyväksyi ensimmäisenä Aasian maana samaa sukupuolta olevien avioliiton vuonna 2019. Mikä tätä edelsi ja millainen kaikkiaan on seksuaalivähemmistöjen tilanne Taiwanissa? Millaisia näkemyksiä aiheeseen liittyy laajemmin kiinalaisessa kulttuuripiirissä ja mikä on tilanne Manner-Kiinassa? Aiheesta keskustellaan uskontoa ja homoseksuaalisuutta Taiwanissa tutkineen Sami Huttusen kanssa sekä kiinalais-suomalaisen Wenbing Wangin kanssa.

Maaliskuun Tiistailuento järjestetään poikkeuksellisesti lauantaina 14.3. osana Helsinki Cine Aasia -festivaalia. Keskustelutilaisuus järjestetään The Teacher -elokuvan jälkeen.

Yhteistyössä: Helsinki Cine Aasia

Kieli: suomi.

Vapaa pääsy.

Kiinalaisen uudenvuoden juhlaviikon luennolla Elias Edström (MA) käy läpi peking-oopperan historiaa ja tekniikoita sen syntyajoista aina nykypäivään asti. Edström käyttää luennolla esimerkkeinä omia kokemuksiaan valottaessaan tätä noin 230 vuotta vanhaa teatterimuotoa. Samalla esitellään, kuinka perinteistä kiinalaista teatteria voi tuoda nykynäyttämöille. Edström on ensimmäinen peking-oopperaan erikoistunut Kiinan perinteisen teatterin akatemiasta (NACTA) maisteriksi valmistunut eurooppalainen. Nykyään Edström toimii näyttelijänä ja ohjaajana omassa teatteriryhmässä Matchbox Companyssa.

Vapaa pääsy!

Pohjoiset kaupungit kilpailevat parhaan talvikaupungin maineesta. Kaikilla on myös omat talvifestivaalinsa ja veistotapahtumansa. Sapporon lumifestivaali on pitkään ollut tunnetuin talvifestivaali yli kahdella miljoonanalla kävijällään. Ajan mittaan Harbinin  jää- ja lumifestivaali Pohjois-Kiinassa on kuitenkin noussut ainakin mittasuhteiltaan suurimmaksi talvitapahtumaksi. Kiinalaiset jääveistäjät ovat talvisin töissä myös Lapin lumihotelleissa ja erikoisprojekteissa muualla maailmassa. Parhaillaan Kiinassa mietitään missä muodossa talvitaide voisi olla mukana myös Pekingin talviolympialaisten kulttuuriohjelmassa vuonna 2022.

Marraskuun Tiistailuennolla on tarkoitus selvittää sanoin ja kuvin mistä talvitaiteessa on kysymys ja miten Harbin ja kiinalaiset yleisemminkin ovat nousseet johtavaan rooliin talvitaiteessa.

Esitelmän pitäjä kanslianeuvos Juhani Lillberg Jyväskylästä on Kansainvälisen lumen- ja jäänveistoliiton pitkäaikainen presidentti. Hän on talvitapahtumien asiantuntija ja on vuosikymmenien mittaan tuomaroinut yli sata kansainvälistä lumen- ja jäänveistokilpailua eri puolilla maailmaa. Harbinin jää- ja lumifestivaalissa hän on eri tavoin ollut mukana sen käynnistämisestä lähtien.

Professori Zhijun Li avaa lokakuun Tiistailuennolla Kiinan One Belt, One Road -hankkeeseen pohjautuvaa suunnitelmaa arktisesta silkkitiestä, sekä Suomen ja Kiinan välistä yhteistyötä hankkeen tiimoilta. Kiina julkisti vuoden 2018 alussa arktisen strategian, joka sisältää maan poliittiset ja taloudelliset tavoitteet arktisella alueella. Kiinan tahto hyödyntää alueen luonnonvaroja ja merireittejä on kova. Osana strategiaansa Kiina haluaa edistää Jääsilkkitien syntymistä.

Zhijun Li toimii professorina Dalianin teknillisessä yliopistossa ja on työskennellyt jääteknologian parissa vuodesta 1985 lähtien. Suomen kanssa hän on tehnyt läheistä yhteistyötä aina vuodesta 1990 lähtien.

Luento pidetään englanniksi.

*************************************

At Finland–China Society’s Tuesday Lecture professor Zhijun Li will open the concept of the Ice Silk Road and the potential Sino-Finnish co-operation related to the project. The Ice Silk Road project is based on China’s ”One Belt, One Road” initiative. In 2018, China announced an Arctic strategy setting its political and economic goals for the Arctic region. China’s will to exploit the region’s natural resources and sea routes is strong. As part of its strategy, China wants to promote the establishment of the Ice Silk Road.

Zhijun Li is a professor of ice physics and mechanics at Dalian University of Technology, China. He has worked on ice engineering since 1985, and his Finnish ice collaboration started in 1990.

The lecture is held in English.

Esseisti, suomentaja ja Kiina-tutkija Tero Tähtinen (s.1978) kertoo syyskuun Tiistailuennolla suomentamastaan teoksesta Zenmestari Bodhidharman opetukset (Basam Books), joka ilmestyy tänä syksynä. Bodhidharma oli myyttinen intialainen munkki, joka perimätiedon mukaan toi zenbuddhalaisuuden Kiinaan 400-500-lukujen taitteessa. Bodhidharma jätti jälkeensä sekä runsaasti kiehtovia legendoja sekä neljä palavasieluista saarnaa, joissa hän esiintyy puhdasoppisen buddhalaisuuden talttumattomana puolestapuhujana. Luento käsittelee laveasti Kiinan buddhalaisuuden varhaisvaiheita eikä edellytä ennakkotietoja Kiinan historiasta.

Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä tulee kesäkuun 4. päivä kuluneeksi 30 vuotta. Mitä aukiolla oikeastaan tapahtui, miksi ja mitä siitä seurasi? Professori Lauri Paltemaa kertaa toukokuun Tiistailuennolla kevään 1989 tapahtumia, niiden seurauksia ja Kiinan hallituksen pyrkimyksiä hävittää tapahtumat historiankirjoituksesta ja yhteisestä muistista.

Suomi–Kiina-seuran huhtikuun Tiistailuennolla Jani Joenniemi avaa musiikki-, elokuva- ja mediateollisuuden kehitystä Kiinassa sekä muuttuvien digitaalisten alustojen ja palveluiden vaikutusta sisällöntuotantoon, jakeluun, markkinointiin ja tekijäoikeuksien valvontaan Kiinassa. Joenniemi on toiminut monenlaisissa tehtävissä luovilla aloilla edistäen liiketoimintaa Kiinan ja Suomen/ Euroopan välillä jo n. 15 vuotta, viime vuosina keskittyen erityisesti musiikki- ja media-alalle.

Maaliskuun Tiistailuento järjestetään poikkeuksellisesti sunnuntaina 17.3. osana Helsinki Cine Aasia -festivaalia.
Kiina, Hongkong ja Taiwan ovat kukin kulkeneet omaa erilaista tietään, mutta kaikkia yhdistää pitkä, yhteenkietoutunut historia. Millaiset ovat Hongkongin ja Taiwanin suhteet maailmanpolitiikan etulinjaan nousseeseen Kiinaan tänään? Aiheesta on keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.
Keskustelutilaisuutta ennen Korjaamolla aiheeseen liittyen elokuvaesitys klo 14:00 A Family Tour sekä keskustelutilaisuuden jälkeen 16:15 No. 1 Chung Yin Street.
Lisää elokuvafestivaalista: helsinkicineaasia.fi/

Tavaramerkkien kaappaukset eivät ole enää yksisuuntainen ongelma, jossa länsimaalaiset yritykset joutuvat maksamaan sievoisia summia tavaramerkkioikeuksien palauttamiseksi Kiinan markkinoilla. Yhä useammat kiinalaiset brändit joutuvat vääriin käsiin Euroopassa – myös Suomessa. The Economist -lehti kirjoitti lokakuussa siitä, kuinka kiinalaiset brändinhaltijat kohtaavat samoja ongelmia Kiinan ulkopuolella kuin eurooppalaiset Kiinassa. Syytämme kiinalaisia mutta onko oma pesämmekään kunnossa?
Tule kuulemaan, kuinka The Economist -lehden haastattelema tavaramerkkijuristi Jani Kaulo kertoo kokemuksistaan kiinalaisten brändinhaltijoiden haasteista Euroopassa.

Suomen vanhimpiin arkkitehtitoimistoihin lukeutuva PES-arkkitehtitoimisto on toiminut aktiivisesti Kiinassa vuodesta 2014  toteuttaen suuria rakennushankkeita ympäri Kiinaa. Vuonna 2011 yhtiö perusti Shanghaihin oman tytäryhtiön. Uusin Kiina-hanke on juuri valmistunut Fujianin Fuzhoussa. PES-Arkkitehtien suunnittelema Strait Culture and Art Centre-kulttuurikeskus Fuzhoussa avattiin yleisölle 10.10.2018. Projektin pääsuunnittelija, arkkitehti Pekka Salminen kertoo seuran joulukuun Tiistailuennolla suomalaisen arkkitehdin kokemuksista Kiinassa.

Luulitko, että Pekingin ilmansaasteet ovat maailman pahimpien joukossa? Kuvittelitko, että kiinalaiset luontojaan suunnittelevat päätöksiään pitkälle? Oletko kuullut väitettävän, että vain Kiinan ystävämaat saavat pandoja? Tietokirjailija Mari Manninen on juuri kirjoittanut kirjan Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista. Nyt hän kertoo, mitkä ovat suomalaisten yleisimmät väärinkäsitykset Kiinasta. Miten ne ovat syntyneet? Miksi toimittajat ja jopa tutkijat lankeavat niihin yhä uudestaan?
Tilaisuudessa on mahdollisuus myös ostaa kirjaa tarjoushintaan 25,00 €
(norm. 31,00 €). Huomioithan maksuvälineenä tilaisuudessa käy vain käteinen.
Kirja tarjoushintaan Suomi-Kiina-seuran jäsenille myös netistä tilatessa! Lue lisää täältä.