Tiistailuento: Suomi–Kiina-seura 70 vuotta – entä sitten?

Länsimaissa vanhin yhtäjaksoisesti toiminut Kiina-ystävyysseura, Suomi–Kiina-seura täytti tänä vuonna 70 vuotta. Kiinan merkitys Suomen ja koko maailman kannalta on kasvanut paljon seuran perustamisvuodesta 1951, mutta mikä on Suomi–Kiina-seuran rooli muuttuneessa tilanteessa? Mitä lisäarvoa seura voi synnyttää internetin, somen ja ympäri vuorokauden toimivan median maailmassa? Ketä seura palvelee ja miten sen pitäisi yleisönsä tavoittaa?

Näistä ja muista kysymyksistä mukana alustamassa ja keskustelemassa seuran aktiiveja, ml. Veli Rosenberg, Jyrki Kallio ja nykyinen puheenjohtaja Mikko Puustinen. Mukana keskusteluissa myös YLEn ulkomaantoimituksen toimittaja ja entinen Kiinan-kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen, Helsingin Sanomien toimittaja ja entinen Kiinan-kirjeenvaihtaja Pekka Mykkänen sekä taloustieteen väitöskirjatutkija Maija Kaartinen Tukholman yliopistosta.

Luento järjestetään etäluentona. Tervetuloa mukaan!

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ!

  

Tiistailuento: Kiinan tie urheilun supervallaksi

Kiinan kansantasavalta on nykyisin yksi maailman menestyneimmistä urheilumaista. Kesällä käydyissä Tokion kesäolympialaisissa Kiina hävisi taistelun mitalitaulukon ykkössijasta Yhdysvalloille vain yhden kultamitalin erolla, ja Pekingistä tulee helmikuussa 2022 historian ensimmäinen kaupunki, joka on toiminut sekä kesä- että talviolympialaisten isäntänä. Tie huipulle lähti kuitenkin kovin vaatimattomista lähtökohdista.

Helsingin olympialaisissa 1952 yhden uimarin voimin esiintynyt Kiina vetäytyi pian olympialiikkeestä Taiwanin asemasta käydyn kiistan vuoksi. Eristäytymisen lisäksi suuri harppaus ja kulttuurivallankumous runtelivat omilla tavoillaan Kiinan urheilua. Maon kuoleman jälkeen alkanut Kiinan urheilun menestystarina onkin mitaleilla mitattuna häikäisevä, mutta tarinaan mahtuu myös runsaasti tummia sävyjä, joita tuore tietokirja Suuri harppaus huipulle – Kiinan tie urheilun supervallaksi valottaa.

Lokakuun tiistailuennolla luennoimassa tietokirjan kirjoittaja Mikko Knuuttila. Knuuttila (s. 1978) työskentelee urheilutoimittajana Ilta-Sanomien ja Urheilulehden yhteisessä urheilutoimituksessa. Hän on seurannut Kiinan urheilu- ja yhteiskuntaelämää tiiviisti vuosien ajan. Vuosina 2017-2018 hän opiskeli Fudanin yliopistossa Shanghaissa HS-säätiön stipendiaattina.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Tervetuloa mukaan!

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi täältä!

Kirjailijakuva: Toni Härkönen

Tiistailuento: Naisten asema & tasa-arvo Kiinassa

Syksyn tiistailuennot aloitetaan tärkeällä aiheella, kun syyskuun tiistailuennolla tasa-arvosta Kiinassa luennoi Turun yliopiston väitöskirjatutkija Pia Eskelinen. Luennolla tarkastellaan naisten asemaa ja tasa-arvotilannetta Kiinassa sekä sitä miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty. Lisäksi pohditaan mihin suuntaan tasa-arvo ja syrjimättömyys Kiinassa yleisesti ovat menossa.

Pia Eskelinen (HTM) on väitöskirjatutkija Turun yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Eskelinen viimeistelee väitöskirjaansa Kiinan maaseudun naisten maaoikeuksista ja niiden toteutumisesta. Häntä kiinnostaa myös sukupuolten välinen tasa-arvo ja sen kehittyminen. Eskelisen perheeseen kuuluu puoliso, 23-vuotias poika ja Kiinasta adoptoitu 14-vuotias tytär.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi täältä!

Tiistailuento: Uuden suomi–kiina-sanakirjan käyttömahdollisuudet

Suomi–Kiina-seuran vetämän suursanakirjahankkeen tuloksena syntynyt suomi–kiina-sanakirja julkaistiin toukokuun aikana. Sanakirja on vapaasti käytettävissä sanakirja.fi-sivustolla ja se sisältää yli 46 000 hakusanaa. Monipuolisuudeltaan vastaavanlaista digitaalista suomi–kiina-sanakirjaa ei ole tähän mennessä julkaistu.

Kesäkuun tiistailuennolla sanakirjahankkeen vaiheita ja itse sanakirjaa esittelemässä hankkeen kielentarkastaja Mikko Törnqvist ja hankekoordinaattori Juho Rissanen.

Mitä ominaisuuksia sanakirjasta löytyy? Miten sanakirjaa kehitetään jatkossa? Miten sanakirjan digitalisointi eteni? Luennolla on myös oiva mahdollisuus kysyä kysymyksiä ja antaa palautetta sanakirjaan liittyen.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
HTTP://WWW.FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA

Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi TÄÄLTÄ.


Sanakirjan kehittäminen jatkuu myös julkaisun jälkeen. Etsimmekin vapaaehtoisia kiinan kielen osaajia ja opiskelijoita mukaan sanakirjan kehittämistalkoisiin. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua lähettämällä lyhyen vapaamuotoisen hakemuksen email-osoitteeseen korjaustalkoot21@gmail.com. Vapaaehtoisia pyydetään etsimään erilaisia, jo julkaistun sanaston ja datan virheitä ja tekemään korjausehdotuksia vuoden 2021 aikana.

Tiistailuento: Kiinaa Turussa

Tänä syksynä Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella alkaa uusi kiinan kielen oppiaine, josta valmistuu humanististen tieteiden kandidaatteja ja filosofian maistereita. Koulutuksessa keskitytään monipuolisesti kiinan kielen, kulttuurin sekä yhteiskunnan tuntemukseen, ja se antaa opiskelijoille valmiudet toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Huhtikuun tiistailuennolla Turun yliopiston kiinan kielen oppiainetta ja oppiaineen yleistilannetta Suomessa esittelemässä Hanna Holttinen. Holttinen avaa luennolla uuden oppiaineen painotuksia, tutkintorakennetta, sekä kiinan kielen opiskelijoiden mahdollisuuksia työelämässä. Lisäksi luvassa keskustelua kiinan kielen oppiaineen yleistilanteesta Suomessa ja sen kehittämisestä.

Hanna Holttinen toimii kiinan kielen oppiaineen suunnittelijana Turun yliopistossa. Holttinen on opiskellut ja työskennellyt vuosina 2005-2016 Pekingissä, valmistuen myöhemmin filosofian maisteriksi ja kiinan kielen opettajaksi Helsingin yliopistosta.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
http://www.flomembers.com/kiinaseura

Etkö ehdi osallistua tiistailuennolle? Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua kaikki tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi täältä!

Kuva: Hanna Oksanen (Turun yliopisto)

Tiistailuento: Uuden viisivuotissuunnitelman talousvaikutukset

Kiinan uusi viisivuotissuunnitelma hyväksytään kansankongressin vuotuisessa istunnossa maaliskuun alussa. Kyseessä on Kiinan 14. viisivuotissuunnitelma, jonka tavoitteet ulottuvat aina vuoteen 2025 asti. Vuodesta 1953 alkaen viisivuotissuunnitelmat ovat toimineet Kiinan tärkeimpinä päätöksentekoa ohjaavina dokumentteina, joilla on suuria vaikutuksia maan talouden ja yhteiskunnan kehitykseen. 

Kääntyykö Kiina sisäänpäin uuden suunnitelman myötä? Mitä käänteitä suunnitelma voi tuoda kauppasuhteisiin? Millaisia ovat suunnitelman ilmastopainotukset? Uudistetaanko suunnitelman myötä Kiinan eläkejärjestelmää?

Näitä kysymyksiä sekä Kiinan talousnäkymiä maaliskuun tiistailuennolla avaamassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Koivu on toiminut kansainvälisen talouden ekonomistina Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa ja valtiovarainministeriössä vuodesta 2001 alkaen, työskennellen Nordeassa vuodesta 2016. Hän on väitellyt Kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2012 Kiinan rahapolitiikasta. Lisäksi Koivu on toiminut Suomi–Kiina-seuran hallituksen jäsenenä vuosina 2005-2010.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
FLOMEMBERS.COM/KIINASEURA.

Liittymällä Suomi–Kiina-seuran jäseneksi saat katsottua tiistailuennot myös jälkeenpäin verkkotallenteina. Liity siis seuran jäseneksi täältä.

Kiinalainen scifi-kirjallisuus

Kiinalaisesta tieteiskirjallisuudesta on tällä vuosituhannella tullut monipuolinen ja kansainvälisesti huomiota herättänyt ilmiö sekä yksi Kiinan merkittävimmistä kulttuurisista vientituotteista. Vaikka scifiä on ajoittain pidetty Kiinassa yksinkertaisena lastenkirjallisuutena tai porvarillisena hapatuksena, jo yli sata vuotta sitten uudistusmieliset kiinalaiset uskoivat sen pystyvän edistämään tieteellistä ajattelua sekä viitoittamaan tietä parempaan tulevaisuuteen. Miten kiinalainen scifi sekä ajatukset tieteisfiktion roolista ovat kehittyneet ja millaista scifiä Kiinassa nykyään kirjoitetaan?

Kiina-asiantuntija, FM Eero Suoranta on perehtynyt Kiinan kirjallisuuteen ja kulttuuriin muun muassa toimittajana, kirjallisuuskriitikkona sekä luennoitsijana. Kiinalaisen scifin kääntäjänä hän on suomentanut Chen Qiufanin novellin Mao-aave (julkaistu Särö-lehden numerossa 37) sekä yhdessä Cui Ken ja Leng Yuhanin kanssa Xia Jian novellin Sadan aaveen öinen paraati (luettavissa Nuoren Voiman nettisivuilla).

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
flomembers.com/kiinaseura.

Kiina ja kiinalaiset – mitä Kiinan huononeva maakuva tarkoittaa kiinalaisten kannalta?

Tutkimusten mukaan suhtautuminen Kiinaan on varsinkin länsimaissa muuttunut viime vuosina aiempaa epäilevämmäksi. Samalla jännitteet Kiinan ulkosuhteissa ovat lisääntymässä. Mitä tämä suuntaus tarkoittaa yksittäisten kiinalaisten ja kiinalaisten yhteisöjen kannalta Kiinassa ja sen ulkopuolella? Erottuuko kommunistisen puolueen johtaman Kiinan valtion ja yksittäisten kiinalaisten toiminta arvioissamme ja asenteissamme toisistaan? Onko Kiina yksi puolueen johtama Kiina vai onko sen sisällä erilaisia intressiryhmiä ja näkemyksiä?

Tästä aiheesta ovat Suomi–Kiina-seuran verkkoluennolla keskustelemassa Helsingin Sanomien Kiinan-kirjeenvaihtaja Mari Manninen, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, FT Jyrki Kallio sekä Bigger Picture China -vientihankkeen projektivastaava, media ja kulttuurialan Kiina-asiantuntija Jani Joenniemi. Keskustelua moderoi Suomi–Kiina-seuran puheenjohtaja Mikko Puustinen.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
flomembers.com/kiinaseura

Onko kungfutselaisuus oikeasti mengziläisyyttä?

Kungfutselaisuuden ”isän”, Mestari Kongin, tärkein seuraaja oli neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua elänyt Mengzi. Hän kehitti kungfutselaisuudesta aiempaa kokonaisvaltaisemman ja filosofisemman oppirakennelman. Hän pohti ihmisen luonnon perusolemusta, yksilöiden asemaa yhteiskunnassa ja hyvän hallinnon perusteita. Keisarikauden kungfutselaisuus rakentui vähintään yhtä voimakkaasti Mengzin kuin mestari Kongin käsitysten pohjalle. Samoin nykyaikainen ”uusi kungfutselaisuus”, joka pyrkii nostamaan oppisuunnan uuteen kukoistukseen, nojautuu vahvasti mengziläiseen perinteeseen.

Keväällä ilmestyneen Mengzi-teoksen uuden, kriittisen suomennoksen laatinut FT Jyrki Kallio kertoo Suomi–Kiina-seuran Tiistailuennolla Mengzin ajatuksista ja niiden yhä jatkuvasta vaikutuksesta kiinalaiseen yhteiskuntaan sekä valottaa klassisen kiinalaisen filosofian käännöstyöhön liittyviä haasteita.

Luento järjestetään etäluentona Zoom-verkkokokouksena.

Verkkoluentojen tallenteet ovat seuran jäsenten katsottavissa kolmen kuukauden ajan kirjautumalla jäsenpalveluun:
flomembers.com/kiinaseura

Seksuaalivähem­mistöjen tilanne Taiwanissa ja Kiinassa

Taiwan hyväksyi ensimmäisenä Aasian maana samaa sukupuolta olevien avioliiton vuonna 2019. Mikä tätä edelsi ja millainen kaikkiaan on seksuaalivähemmistöjen tilanne Taiwanissa? Millaisia näkemyksiä aiheeseen liittyy laajemmin kiinalaisessa kulttuuripiirissä ja mikä on tilanne Manner-Kiinassa? Aiheesta keskustellaan uskontoa ja homoseksuaalisuutta Taiwanissa tutkineen Sami Huttusen kanssa sekä kiinalais-suomalaisen Wenbing Wangin kanssa.

Maaliskuun Tiistailuento järjestetään poikkeuksellisesti lauantaina 14.3. osana Helsinki Cine Aasia -festivaalia. Keskustelutilaisuus järjestetään The Teacher -elokuvan jälkeen.

Yhteistyössä: Helsinki Cine Aasia

Kieli: suomi.

Vapaa pääsy.

Peking-ooppera

Kiinalaisen uudenvuoden juhlaviikon luennolla Elias Edström (MA) käy läpi peking-oopperan historiaa ja tekniikoita sen syntyajoista aina nykypäivään asti. Edström käyttää luennolla esimerkkeinä omia kokemuksiaan valottaessaan tätä noin 230 vuotta vanhaa teatterimuotoa. Samalla esitellään, kuinka perinteistä kiinalaista teatteria voi tuoda nykynäyttämöille. Edström on ensimmäinen peking-oopperaan erikoistunut Kiinan perinteisen teatterin akatemiasta (NACTA) maisteriksi valmistunut eurooppalainen. Nykyään Edström toimii näyttelijänä ja ohjaajana omassa teatteriryhmässä Matchbox Companyssa.

Vapaa pääsy!

Kiina talvitaiteen johtavana maana

Pohjoiset kaupungit kilpailevat parhaan talvikaupungin maineesta. Kaikilla on myös omat talvifestivaalinsa ja veistotapahtumansa. Sapporon lumifestivaali on pitkään ollut tunnetuin talvifestivaali yli kahdella miljoonanalla kävijällään. Ajan mittaan Harbinin  jää- ja lumifestivaali Pohjois-Kiinassa on kuitenkin noussut ainakin mittasuhteiltaan suurimmaksi talvitapahtumaksi. Kiinalaiset jääveistäjät ovat talvisin töissä myös Lapin lumihotelleissa ja erikoisprojekteissa muualla maailmassa. Parhaillaan Kiinassa mietitään missä muodossa talvitaide voisi olla mukana myös Pekingin talviolympialaisten kulttuuriohjelmassa vuonna 2022.

Marraskuun Tiistailuennolla on tarkoitus selvittää sanoin ja kuvin mistä talvitaiteessa on kysymys ja miten Harbin ja kiinalaiset yleisemminkin ovat nousseet johtavaan rooliin talvitaiteessa.

Esitelmän pitäjä kanslianeuvos Juhani Lillberg Jyväskylästä on Kansainvälisen lumen- ja jäänveistoliiton pitkäaikainen presidentti. Hän on talvitapahtumien asiantuntija ja on vuosikymmenien mittaan tuomaroinut yli sata kansainvälistä lumen- ja jäänveistokilpailua eri puolilla maailmaa. Harbinin jää- ja lumifestivaalissa hän on eri tavoin ollut mukana sen käynnistämisestä lähtien.

Arktinen silkkitie / Ice Silk Road

Professori Zhijun Li avaa lokakuun Tiistailuennolla Kiinan One Belt, One Road -hankkeeseen pohjautuvaa suunnitelmaa arktisesta silkkitiestä, sekä Suomen ja Kiinan välistä yhteistyötä hankkeen tiimoilta. Kiina julkisti vuoden 2018 alussa arktisen strategian, joka sisältää maan poliittiset ja taloudelliset tavoitteet arktisella alueella. Kiinan tahto hyödyntää alueen luonnonvaroja ja merireittejä on kova. Osana strategiaansa Kiina haluaa edistää Jääsilkkitien syntymistä.

Zhijun Li toimii professorina Dalianin teknillisessä yliopistossa ja on työskennellyt jääteknologian parissa vuodesta 1985 lähtien. Suomen kanssa hän on tehnyt läheistä yhteistyötä aina vuodesta 1990 lähtien.

Luento pidetään englanniksi.

*************************************

At Finland–China Society’s Tuesday Lecture professor Zhijun Li will open the concept of the Ice Silk Road and the potential Sino-Finnish co-operation related to the project. The Ice Silk Road project is based on China’s ”One Belt, One Road” initiative. In 2018, China announced an Arctic strategy setting its political and economic goals for the Arctic region. China’s will to exploit the region’s natural resources and sea routes is strong. As part of its strategy, China wants to promote the establishment of the Ice Silk Road.

Zhijun Li is a professor of ice physics and mechanics at Dalian University of Technology, China. He has worked on ice engineering since 1985, and his Finnish ice collaboration started in 1990.

The lecture is held in English.

Bodhidharma ja kiinalaisen zenin varhaisvaiheet

Esseisti, suomentaja ja Kiina-tutkija Tero Tähtinen (s.1978) kertoo syyskuun Tiistailuennolla suomentamastaan teoksesta Zenmestari Bodhidharman opetukset (Basam Books), joka ilmestyy tänä syksynä. Bodhidharma oli myyttinen intialainen munkki, joka perimätiedon mukaan toi zenbuddhalaisuuden Kiinaan 400-500-lukujen taitteessa. Bodhidharma jätti jälkeensä sekä runsaasti kiehtovia legendoja sekä neljä palavasieluista saarnaa, joissa hän esiintyy puhdasoppisen buddhalaisuuden talttumattomana puolestapuhujana. Luento käsittelee laveasti Kiinan buddhalaisuuden varhaisvaiheita eikä edellytä ennakkotietoja Kiinan historiasta.

”Sitä ei koskaan tapahtunut ja siitä on jo paljon aikaa” – Taivaallisen rauhan aukion kevät 1989

Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä tulee kesäkuun 4. päivä kuluneeksi 30 vuotta. Mitä aukiolla oikeastaan tapahtui, miksi ja mitä siitä seurasi? Professori Lauri Paltemaa kertaa toukokuun Tiistailuennolla kevään 1989 tapahtumia, niiden seurauksia ja Kiinan hallituksen pyrkimyksiä hävittää tapahtumat historiankirjoituksesta ja yhteisestä muistista.

Musiikki, media ja internet Kiinassa

Suomi–Kiina-seuran huhtikuun Tiistailuennolla Jani Joenniemi avaa musiikki-, elokuva- ja mediateollisuuden kehitystä Kiinassa sekä muuttuvien digitaalisten alustojen ja palveluiden vaikutusta sisällöntuotantoon, jakeluun, markkinointiin ja tekijäoikeuksien valvontaan Kiinassa. Joenniemi on toiminut monenlaisissa tehtävissä luovilla aloilla edistäen liiketoimintaa Kiinan ja Suomen/ Euroopan välillä jo n. 15 vuotta, viime vuosina keskittyen erityisesti musiikki- ja media-alalle.

Kiina, Hongkong ja Taiwan

Maaliskuun Tiistailuento järjestetään poikkeuksellisesti sunnuntaina 17.3. osana Helsinki Cine Aasia -festivaalia.
Kiina, Hongkong ja Taiwan ovat kukin kulkeneet omaa erilaista tietään, mutta kaikkia yhdistää pitkä, yhteenkietoutunut historia. Millaiset ovat Hongkongin ja Taiwanin suhteet maailmanpolitiikan etulinjaan nousseeseen Kiinaan tänään? Aiheesta on keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.
Keskustelutilaisuutta ennen Korjaamolla aiheeseen liittyen elokuvaesitys klo 14:00 A Family Tour sekä keskustelutilaisuuden jälkeen 16:15 No. 1 Chung Yin Street.
Lisää elokuvafestivaalista: helsinkicineaasia.fi/

Kiinalaisen uudenvuoden kirjallisuusluennot

Pertti Seppälä Kiinalainen erakkorunous

Ma 4.2. klo 16:15

Pertti Seppälä on tunnettu mm. sinologina, kirjailijana, kääntäjänä ja radiopersoonana. Hänen erikoisalaansa on kiinalainen runous klassisesta moderniin. Tällä hetkellä Seppälä on keskittynyt erityisesti erakkorunouteen. Vuonna 2015 Seppälältä ilmestyi Tang-dynastian (700-luku) aikana eläneen Wang Wein valittuja runoja sisältävä käännöskokoelma Vuorten sini. Syksyllä 2019 julkaistaan puolestaan Seppälän kiinalaista erakkorunoutta käsittelevä antologia viiden eri erakkorunoilijan teoksista noin tuhannen vuoden ajalta. Kiinalaisen uudenvuoden avausluennolla Seppälä kertoo yleisesti kiinalaisesta erakkorunoudesta sekä runoilija Wang Weista.

Rauno Sainio Kiina kymmenellä sanalla

Ma 4.2. klo 17:15

Rauno Sainio on kielenkääntäjä ja toimittaja, joka keskittyy työssään erityisesti kiinankielisen kirjallisuuden suomentamiseen. Tammikuussa ilmestyi Sainion suomennos Yu Huan esseekokoelmasta Kiina kymmenellä sanalla. Kiinan tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluva Yu Hua on valinnut teoksessaan kymmenen sanaa, joista kukin tarjoaa oman näkökulman, josta tarkastella Kiinan muutosta, muutoksen syitä ja seurauksia, maan lähihistoriaa ja nykytilaa sekä kytköksiä menneisyyden ja tämän päivän välillä. Uudenvuoden luennollaan Sainio esittelee suomennosta ja avaa yleisölle teoksessa käsiteltäviä sanoja.

Riina Vuokko Wuxia-kirjallisuus

Ma 4.2. klo 18:30

Riina Vuokko on kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja. Syksyllä 2018 Vuokolta ilmestyi suomennos Jin Yongin teoksesta Soturin oppivuodet, joka on ensimmäinen osa Kotkasoturien taru -sarjasta ja samalla ensimmäinen suomennettu wuxia-teos. Kiinassa ja koko Itä-Aasiassa valtavan suosittu wuxia-kirjallisuus tarkoittaa historiallisia, usein fantasialla ryyditettyjä seikkailukertomuksia, joissa itämaiset taistelulajit ovat keskeisessä osassa. Vuokko kertoo Oodin uudenvuoden luennolla kääntäjä Rauno Sainion haastattelemana tuoreesta suomennoksestaan ja avaa wuxia-kirjallisuuden saloja.