Kiinalaisen uudenvuoden kirjallisuusluennot

Pertti Seppälä Kiinalainen erakkorunous

Ma 4.2. klo 16:15

Pertti Seppälä on tunnettu mm. sinologina, kirjailijana, kääntäjänä ja radiopersoonana. Hänen erikoisalaansa on kiinalainen runous klassisesta moderniin. Tällä hetkellä Seppälä on keskittynyt erityisesti erakkorunouteen. Vuonna 2015 Seppälältä ilmestyi Tang-dynastian (700-luku) aikana eläneen Wang Wein valittuja runoja sisältävä käännöskokoelma Vuorten sini. Syksyllä 2019 julkaistaan puolestaan Seppälän kiinalaista erakkorunoutta käsittelevä antologia viiden eri erakkorunoilijan teoksista noin tuhannen vuoden ajalta. Kiinalaisen uudenvuoden avausluennolla Seppälä kertoo yleisesti kiinalaisesta erakkorunoudesta sekä runoilija Wang Weista.

Rauno Sainio Kiina kymmenellä sanalla

Ma 4.2. klo 17:15

Rauno Sainio on kielenkääntäjä ja toimittaja, joka keskittyy työssään erityisesti kiinankielisen kirjallisuuden suomentamiseen. Tammikuussa ilmestyi Sainion suomennos Yu Huan esseekokoelmasta Kiina kymmenellä sanalla. Kiinan tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluva Yu Hua on valinnut teoksessaan kymmenen sanaa, joista kukin tarjoaa oman näkökulman, josta tarkastella Kiinan muutosta, muutoksen syitä ja seurauksia, maan lähihistoriaa ja nykytilaa sekä kytköksiä menneisyyden ja tämän päivän välillä. Uudenvuoden luennollaan Sainio esittelee suomennosta ja avaa yleisölle teoksessa käsiteltäviä sanoja.

Riina Vuokko Wuxia-kirjallisuus

Ma 4.2. klo 18:30

Riina Vuokko on kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja. Syksyllä 2018 Vuokolta ilmestyi suomennos Jin Yongin teoksesta Soturin oppivuodet, joka on ensimmäinen osa Kotkasoturien taru -sarjasta ja samalla ensimmäinen suomennettu wuxia-teos. Kiinassa ja koko Itä-Aasiassa valtavan suosittu wuxia-kirjallisuus tarkoittaa historiallisia, usein fantasialla ryyditettyjä seikkailukertomuksia, joissa itämaiset taistelulajit ovat keskeisessä osassa. Vuokko kertoo Oodin uudenvuoden luennolla kääntäjä Rauno Sainion haastattelemana tuoreesta suomennoksestaan ja avaa wuxia-kirjallisuuden saloja.

”Nousevat kiinalaisbrändit kaappaajien kynsissä Euroopassa”

Tavaramerkkien kaappaukset eivät ole enää yksisuuntainen ongelma, jossa länsimaalaiset yritykset joutuvat maksamaan sievoisia summia tavaramerkkioikeuksien palauttamiseksi Kiinan markkinoilla. Yhä useammat kiinalaiset brändit joutuvat vääriin käsiin Euroopassa – myös Suomessa. The Economist -lehti kirjoitti lokakuussa siitä, kuinka kiinalaiset brändinhaltijat kohtaavat samoja ongelmia Kiinan ulkopuolella kuin eurooppalaiset Kiinassa. Syytämme kiinalaisia mutta onko oma pesämmekään kunnossa?
Tule kuulemaan, kuinka The Economist -lehden haastattelema tavaramerkkijuristi Jani Kaulo kertoo kokemuksistaan kiinalaisten brändinhaltijoiden haasteista Euroopassa.

Suomalaista arkkitehtuuria Kiinassa

Suomen vanhimpiin arkkitehtitoimistoihin lukeutuva PES-arkkitehtitoimisto on toiminut aktiivisesti Kiinassa vuodesta 2014 toteuttaen suuria rakennushankkeita ympäri Kiinaa. Vuonna 2011 yhtiö perusti Shanghaihin oman tytäryhtiön. Uusin Kiina-hanke on juuri valmistunut Fujianin Fuzhoussa. PES-Arkkitehtien suunnittelema Strait Culture and Art Centre-kulttuurikeskus Fuzhoussa avattiin yleisölle 10.10.2018. Projektin pääsuunnittelija, arkkitehti Pekka Salminen kertoo seuran joulukuun Tiistailuennolla suomalaisen arkkitehdin kokemuksista Kiinassa.

Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista

Luulitko, että Pekingin ilmansaasteet ovat maailman pahimpien joukossa? Kuvittelitko, että kiinalaiset luontojaan suunnittelevat päätöksiään pitkälle? Oletko kuullut väitettävän, että vain Kiinan ystävämaat saavat pandoja? Tietokirjailija Mari Manninen on juuri kirjoittanut kirjan Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista. Nyt hän kertoo, mitkä ovat suomalaisten yleisimmät väärinkäsitykset Kiinasta. Miten ne ovat syntyneet? Miksi toimittajat ja jopa tutkijat lankeavat niihin yhä uudestaan?
Tilaisuudessa on mahdollisuus myös ostaa kirjaa tarjoushintaan 25,00 €
(norm. 31,00 €). Huomioithan maksuvälineenä tilaisuudessa käy vain käteinen.
Kirja tarjoushintaan Suomi-Kiina-seuran jäsenille myös netistä tilatessa! Lue lisää täältä.

Kiinan muuttuva media- ja viestintäkenttä

Kiinan media- ja viestintäkenttä on kasvavan kiinnostuksen kohteena, mutta monille suuri tuntematon. Mitkä ovat siihen vaikuttavat keskeisimmät tekijät ja miltä sen kehitys lähivuosina näyttää? Luennoitsijana toimii yli 15 vuotta Kiinan media- ja viestintäkenttään liittyvien asioiden parissa työskennellyt Kiina-asiantuntija Mikko Puustinen.

”Yhdenlaisissa äänissä ei ole mitään kuultavaa”

Miesten välinen rakkaus Kiinan klassisessa kirjallisuudessa ja filosofiassa

Kuuluuko homoseksuaalisuus Kiinan perinteiseen kulttuuriin? Tätä kysytään nyt kiinalaisen kulttuuripiirin alueella kun Taiwan on ensimmäisenä Aasiassa hyväksymässä avioliitot samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä. Tutkija Jyrki Kallio kertoo, miten homoseksuaalisuutta erityisesti miesten välillä on kuvattu Kiinan klassisissa historiankirjoissa, runoissa ja romaaneissa, ja valottaa myös Mestari Kongin (Kungfutsen) näkemyksiä aiheeseen liittyen. Kirjallisuus osoittaa, että rakkaus ja seksi ovat Kiinassa aina olleet yhtä monimuotoisia kuin muuallakin maailmassa. Historiankirjat paljastavat puolestaan, että miesten välisille suhteille on ollut sijaa jopa keisarin hoveissa ainakin niin kauan, kun ne eivät vieneet liiaksi huomiota perheeltä ja hallintotehtäviltä. Luennon suositusalaikäraja on 15 vuotta.

Luento on osa Helsinki Pride 2018 -tapahtumaviikon ohjelmaa.