Yleistä
Vuosi 2015 oli suomalais−kiinalaisen kulttuurivaihdon ennätysvuosi. Sinfonia Lahti vieraili toukokuussa laajalla kiertueella Kiinassa esittäen Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuonna säveltäjämestarin musiikkia 12 konsertissa Shanghaissa, Hangzhoussa, Tianjinissä, Pekingissä ja Harbinissa. Helsingin juhlaviikkojen Fokus: Kiina -tapahtuma esitteli puolestaan laajimmassa Pohjoismaissa koskaan järjestetyssä teemafestivaalissa kiinalaisen kulttuurin eri muotoja klassisesta nykypäivään. Eräänlainen ympyrä sulkeutui kun Sinfonia Lahden Sibelius-kiertuetta johti kapellimestarina Okko Kamu, sillä 37 vuotta aikaisemmin, maaliskuussa 1978 Okko Kamu vieraili Kiinassa ensimmäisen kerran Suomi−Kiina-seuran järjestämällä Pekingiin ja Shanghaihin suuntautuneella konserttimatkalla Finlandia-kvartetin jäsenenä. Fokus: Kiina -tapahtuman toteutukseen seura osallistui antamalla Helsingin Juhlaviikoille asiantuntija-apua. Toimintansa alkuvaiheissa seura oli kulttuurivaihdon käynnistäjä ja pääasiallinen toteuttaja. Nyt, olosuhteiden muututtua, seura toimii pääasiassa tärkeänä kulttuurivaihdon asiantuntijana ja koordinoijana. Vuonna 2015 aloitettiin Kiinalaisen uudenvuoden juhlan vastavuoroisen, Moi Helsinki -tapahtuman valmistelutyöt. Tapahtuma on tarkoitus järjestää Pekingin Xidan-aukiolla 13.−15. toukokuuta 2016.
Suomi−Kiina-seura on toimintavuoden aikana esitellyt arkistojensa materiaaleja suomalais−kiinalaisen kulttuurivaihdon alkuvaiheista lehdessään ja tilaisuuksissaan eri puolilla Suomea. Myös akateemiset tutkijat ovat löytäneet tiensä tutustumaan seuran arkistoihin. Seura ei kuitenkaan ole vain käpertynyt menneeseen, vaan on jatkanut suomalais−kiinalaisen kulttuurivaihdon edistämistä, oman kulttuurivaihtotoimintansa lisäksi, tarjoamalla asiantuntemuksensa muiden tahojen, kuten edellä on mainittu Helsingin juhlaviikkojen, Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen ja lisäksi useiden muiden toimijoiden käyttöön.
Seuran toiminnan kannalta sekä moraalisesti että taloudellisesti tärkeän valtionavustuksen taso, joka oli pitkään ollut suuruudeltaan alle 1 % avustusten kokonaismäärästä, on viimeiset neljä vuotta pysynyt noin 1,9 %:ssa, ja vuonna 2015 se oli 38.000 €. Mutta onko avustuksen taso oikea suhteessa toimintamme tason ja kohdemaan merkitykselle Suomelle? Seura toivoo opetus- ja kulttuuriministeriöltä suurempaa läpinäkyvyyttä avustusten jaossa sekä vastauksen siihen, miten kaikkien ystävyysseurojen avustusten taso käytännössä määräytyy. Suomi–Kiina-seurassa ihmetellään edelleen, että jos kaikkia ystävyysseuroja koskevat samat kriteerit, miten jonkin järjestön avustus voi olla yli 56 % avustusten kokonaismäärästä?
Seura on pystynyt pitämään yllä korkeatasoista toimintaansa taloudellisesta niukkuudesta huolimatta, mutta äärimmäisen pienillä henkilöresursseilla. Seuran hallituksen onkin pohdittava miten toiminnan jatkuminen samalla tasolla pystytään turvaamaan.
Suomen ja Kiinan suhteet jatkuivat vuonna 2015 erinomaisina. Vuonna 2014 allekirjoitetut monet yhteistyöpöytäkirjat konkretisoituivat vuonna 2015 mm. Helsingin juhlaviikkojen Fokus: Kiina -tapahtuman järjestämisenä.
Kiinan varapääministeri ja kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon pysyvän komitean jäsen Liu Yandong vieraili Suomessa 11.–14. kesäkuuta pääministeri Juha Sipilän kutsusta.
Pääministeri Sipilä ja varapääministeri Liu tapasivat Kesärannassa perjantaina 12. kesäkuuta. Keskustelujen aiheina ovat maiden koulutus- ja kulttuuriyhteistyö, kauppa- ja taloussuhteet muun muassa innovaatioiden ja terveydenhuollon saralla, arktinen yhteistyö sekä EU:n ja Kiinan väliset suhteet. Tapaamisen päätteeksi allekirjoitettiin Suomen ja Kiinan välinen Learning Garden – osaamisen ja oppimisen yhteistyöasiakirja sekä toinen asiakirja koskien kulttuurikeskusten perustamista.
Vierailunsa aikana varapääministeri tapasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön, eduskunnan puhemies Maria Lohelan sekä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen. Lisäksi Liu tapasi Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ja tutustui Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaan.
Useat suomalaiset ministerit sekä myös eduskunnan puhemies Maria Lohela vierailivat vuoden 2015 aikana Kiinassa. Vuonna 2015 pidettiin Suomen ja Kiinan kansantasavallan diplomaattisten suhteiden 65-vuotisjuhlatilaisuus Pekingin kansankongressitalossa 10. marraskuuta. Eduskunnan puhemies Maria Lohela osallistui juhlaan Kiinaan 7.–13. marraskuuta suuntautuneen matkansa yhteydessä. Puhemiehen lisäksi valtuuskuntaan kuuluvat kansanedustajat Elina Lepomäki ja Antti Kurvinen. Pekingissä puhemies tapasi Kiinan kansankongressin puhemiehen Zhang Dejiangin sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Fu Yingin. Puhemies valtuuskuntineen tapasi kiinalaisia politiikan ja talouselämän vaikuttajia sekä tutustui suomalais-kiinalaiseen innovaatiokeskukseen Shanghaissa. Ohjelmassa oli lisäksi kiinalais-pohjoismainen yrittäjäseminaari.
Maittemme välisten suhteiden positiiviset odotukset näkyivät mm. matkustamisessa. Finnairin suorien lentoyhteyksien avulla matkustaminen maittemme välillä sujui pitkästä etäisyydestä huolimatta helposti.
Kiinasta saapuneiden matkailijoiden yöpymiset suomalaisissa majoitusliikkeissä, 168 299 yöpymistä vuonna 2015, kasvoivat Suomen tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan voimakkaasti (kasvua 41,7 %) vuonna 2014 yöpymisiä oli 128 685. Suomalaisten maahan saapumisista Kiinaan ei valitettavasti ole saatavissa tilastotietoja.
Kiina vuonna 2015
Elokuussa 2015 tapahtunut Shanghain pörssikurssien äkillinen romahdus säikähdytti maailmantalouden. Pelättiin Kiinan talouskasvun nopeasti hidastuvan. Kiinalle vuosi 2015 oli moniin maihin verrattuna edelleen nopean, mutta edellisiin vuosiin verrattuna hidastuvan talouden kasvun (6,9 %) aikaa. BKT:n kasvu jäi maagisen 7 %:n alapuolelle. Pelko yuanin heikentymisestä lisääntyi kertaheitolla, kun Kiinan keskuspankki devalvoi yuanin dollaria vastaan parilla prosentilla. Tämä on näkynyt siinä, että yuan on elokuun jälkeen ollut dollariin nähden selvästi vahvempi Shanghaissa kuin Hongkongissa, jossa kurssit määräytyvät vapaammin. Heikentymispaineiden pääsyy on talouskasvun hidastumisesta johtuva epävarmuus, jota ruokkii pääomien virtaaminen ulos maasta. Vaikka valuuttaa virtaakin ulos maasta, maan vaihtotase on vahvasti ylijäämäinen. Yuanin kurssivaihteluiden lisääntymistä voidaan pitää osana maan järjestelmämuutosta ja merkkinä Kiinan kehittymisestä oikeaan suuntaan.
Inflaatio pysyi vuoden 2015 aikana ennakkotietojen mukaan 1,6 %:ssa. Kiinan kasvun hidastuminen heijastaa laajaa kasvumallin ja talouden rakennemuutosta, jossa aikaisempi luonnonvaroja ylettömästi käyttänyt investointimalli on vähitellen korvautumassa kestävämmällä kasvumallilla. Muutokset näkyvät kaikilla sektoreilla. Kansantalouden tasolla yksityisen kulutuksen nykyinen erittäin alhainen osuus kokonaiskysynnästä tulee kasvamaan, kun taas investointien ylisuuri osuus laskee. Tuotantopuolella palveluiden tuotanto on jo teollisuustuotantoa suurempi ja ero kasvaa tulevaisuudessa. Nämä muutokset ovat yhteydessä myös julkisen sektorin perusteelliseen uudelleenmäärittelyyn. Ulkomaansektorilla kiinalaisten matkailun lisääntyminen, ulkomaille suuntautuvien investointien kasvu sekä yuanin nousu viidenneksi suurimmaksi kansainväliseksi maksuvaluutaksi ovat hyviä esimerkkejä tulotason noususta ja rakenteiden sekä toimintatapojen muutoksesta. Muutokset Kiinassa heijastuvat luonnollisesti kaikkiin muihin maihin ja toimijoihin.
Keskimääräinen käytettävissä oleva kuukausiansiot olivat vuonna 2015 kaupunkialueella Kiinan tilastokeskuksen mukaan noin 2 600 yuania (n. 371 €) ja maaseudulla n. 952 yuania (n. 130 €). Edelliseen vuoteen nähden henkeä kohti laskettujen reaaliansioiden määrä kasvoi kaupungeissa n. 8,2 % ja maaseudulla n. 8,9 %.
Viennin ja tuonnin kasvu hidastuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinan valuuttavarannon pitkään jatkunut kasvu edelliseen vuoteen nähden päättyi ja päätyi vuoden 2015 lopulla 3 330 miljardiin dollariin, yli 13 % edellisvuotta alemmalle tasolle. Tällä hetkellä keskustelua hallitsee huoli yuanin mahdollisesta heikkenemisestä ja sen vaikutuksista erityisesti Aasian maiden valuuttakurssipolitiikkaan. Näitä näkemyksiä kuitenkin tasapainottaa se, että muita maita nopeamman kasvun ohella monet muutkin perusasiat tukevat edelleen Kiinan valuuttaa. Vaikka valuuttaa virtaakin ulos maasta, on vaihtotase vahvasti ylijäämäinen (lähes 3 % BKT:stä), joten hintakilpailukyky on ainakin tällä mittarilla kunnossa.
Edelleen eriarvoistuminen, oikeus- ja sosiaalijärjestelmien puutteet siirtotyövoiman heikko asema erityisesti suurkaupungeissa, ympäristöongelmat sekä myös riittävän korkean talouskasvun ylläpitäminen kotimaista kulutusta lisäämällä ovat huolta herättäviä ongelmia. Näiden ongelmien ratkaisu vaikuttaa ratkaisevasti yhteiskuntarauhan säilymiseen Kiinassa. Julkisen sektorin kasvanut velka erityisesti paikallishallinnossa on noussut uudeksi huolen aiheeksi ja voi rajoittaa talouspolitiikan liikkumavaraa.
Vuosikokous
Seuran vuosikokous pidettiin Helsingissä lauantaina 18.4. seuran toimiston tiloissa, osoitteessa Heikkiläntie 8 B. Kokouksessa valittiin seuralle kahdeksan erovuoroisen hallituksen jäsenen tilalle uudet jäsenet seuran hallitukseen, kaikki kolmivuotiskaudeksi 2015−2018. Hallituksen jäseniksi valittiin Anna-Liisa Huhtala-Fiskars, Jyrki Kallio, Markku Kirsi, Vilho Korhonen, Kaarlo Lidman, Pia Näsman-Hao, Arjo Suonperä ja Minna Valjakka. Hallituksen jäsenyydestä eroa pyytäneen Mikko Eskolan tilalle seuran hallitukseen valittiin Harry Zilliacus toimikaudeksi 2015−2017.
Hallinto
Suomi–Kiina-seuran hallitukseen kuuluivat vuonna 2015 seuraavat henkilöt (nimen jälkeen sulkeissa erovuoroisuusvuosi): puheenjohtajana Veli Rosenberg (2017) ja hallituksen jäseninä Hannu Ahola (2016), Pekka Airaksinen (2017), Anna-Liisa Huhtala-Fiskars (2018), Pirjo Järvi (2017), Jyrki Kallio (2018), Markku Kirsi (2018), Vilho Korhonen (2018), Kalle Kuittinen (2016), Kauko Laitinen (2016), Kaarlo Lidman (2018), Teija Laine-Ma (2016), Laura Mursu (2017) Pia Näsman-Hao (2018), Anu Pehkonen (2017), Marjut Raiskio (2017), Pirkko Rieppo (2016), Maija Salo (2016), Antti Silvennoinen (2017), Ari W. Sulin (2016), Arjo Suonperä (2018), Ritva Tamminen (2017), Minna Valjakka (2018), Anne Vihakara (2016) ja Harry Zilliacus (2017)
Varapuheenjohtajiksi seuran hallitus valitsi kokouksessaan 13.5. Pekka Airaksisen ja Pirjo Järven.
Työvaliokuntaan valittiin samassa kokouksessa puheenjohtajiston, Veli Rosenbergin, Pekka Airaksisen ja Pirjo Järven, lisäksi Jyrki Kallio, Laura Mursu ja Ari W. Sulin.
Hallitus on toimikauden aikana kokoontunut 4 kertaa. Hallituksen työvaliokunta ei ole kokoontunut.
Veli Rosenberg otettiin palkkioperusteisesti hoitamaan seuran toimiston rutiinityöt.
Kiina sanoin ja kuvin -lehden päätoimittajaksi valittiin jatkamaan Veli Rosenberg.
Toiminnantarkastajat
Seuran toiminnantarkastajina ovat toimineet Markku Koskela ja Tuula Roiha. Varatoiminnantarkastajina toimivat Heli Lidman ja Reino Nikula.
Toimisto
Seuran toimisto ja kirjasto sijaitsevat Helsingissä osoitteessa Heikkiläntie 8 B 2. krs. Seuran arkistot sijaitsevat myös Helsingin Lauttasaaressa osoitteessa Vattuniemenkuja 4.
Seuran verkkosivujen osoite on www.kiinaseura.fi. Seuralla on myös facebook-sivut.
Seura on sopeutunut hyvin niukkoihin taloudellisiin olosuhteisiin ja pystynyt säilyttämään asiantuntijaorganisaation luonteensa pienistä henkilöresursseistaan huolimatta. Kieltämättä henkilöresurssien ja taloudellisten voimavarojen puute ovat suurimmat ongelmat seuran toiminnan kehittämisessä.
Suomi–Kiina-seuran toiminnalle on ollut leimallista koko sen olemassaolon ajan pyrkimys tilaisuuksien, näyttelyiden, tapahtumien ja julkaisujen korkeatasoisuuteen ja sisällölliseen täysipainoisuuteen. Suomi–Kiina-seuraa ei mielletä suomalaisen yleisön, eikä varsinkaan viranomaisten taholta, pelkästään harrastajaryhmäksi, vaan monipuoliseksi Kiina-asiantuntijatahoksi. Seuran puoleen käännytään mitä moninaisimpia neuvoja ja apua kysyen ja seura onkin pystynyt auttamaan kysyjiä ongelmissa.
Seuran toiminnan ulospäin suuntaaminen on ollut välttämätöntä uusien jäsenten rekrytoimiseksi, mutta se on myös palvellut seuran vakiintunutta jäsenkuntaa tapahtumien määrän pysymisenä suurena. Samalla on kuitenkin ollut pidettävä mielessä henkilöresurssien määrä ja ollut pakko keskittyä seuran toiminnan kannalta omimpien ja tärkeimpien asioiden hoitamiseen. Toiminnan keskittäminen seuran kannalta tärkeimpiin hankkeisiin on tulevaisuudessakin avain menestykseen.
On edelleenkin tärkeätä panna merkille ja ymmärtää, kuinka pienellä henkilökunnalla kaikki seuran tekemä työ on pystytty hoitamaan, sekä vakavasti pohdittava sitä, miten toiminnan laadullinen taso pystytään jatkossakin säilyttämään. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-strategian mukaan ”Opetusministeriön toimialan Aasia-osaamisen ja Aasian maiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen on syytä nostaa tärkeäksi painopisteeksi”. Suomi–Kiina-seuralla on ollut ja tulee olemaan vastaisuudessakin paljon annettavaa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön itselleen asettamiensa tavoitteiden tarkentamisessa ja käytännöllisessä toteuttamisessa.
Paikallisosastot
Suomi–Kiina-seura on koko maan kattava järjestö. Seuran toimisto vastaa toiminnan yleisestä hallinnoimisesta ja maata kattavan toiminnan puitteiden luomisesta. Paikallista harrastustoimintaa organisoivat seuran paikallisosastot, kukin resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Vuonna 2015 paikallistoimintaa järjestivät osastot Iisalmen seudulla, Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Porissa, Tampereella ja Turussa.
Toiminnan runko on aikaisempien vuosien tapaan koostunut esitelmätilaisuuksista, kursseista, näyttelyistä, ruokailloista, myyjäisistä sekä Kiina-esittelyistä erilaisissa oppilaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kursseista suosituimpia ovat olleet varjonyrkkeilyyn (taijiquan) ja kieleen liittyvät kurssit. Uusia toimintamuotoja ovat olleet kiinalaisen uudenvuodenjuhlien organisoiminen, tai retket niitä seuraamaan toisille paikkakunnille. Lisäksi yhteyksiä Kiinasta lapsia adoptoineisiin perheisiin ja lapsille järjestettyjen kieli- ja harrastuskursseja on onnistuttu järjestämään. Osastoille kuuluu erityinen kiitos niiden aktiivisesta toiminnasta.
Osastojen järjestämistä tilaisuuksista on tarkempia tietoja toimintakertomuksen liitteessä Seuran ja sen osastojen järjestämiä tilaisuuksia.
Näyttelyt ja tilaisuudet
Vuoden 2015 toiminta Helsingissä oli aktiivista. Tiistailuentoja pidettiin Lauttasaaren kirjaston luentosalissa ja yhteistyössä muiden järjestäjien kanssa. Vuoden suurin tapahtuma oli Lasipalatsin aukiolla keskiviikkona 18. helmikuuta pidetyn Kiinalaisen uudenvuodenjuhlan yhtenä järjestäjänä toimiminen yhdessä Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen ja Kiinalaisen ystävyysseuran kanssa. Vuonna 2015 yhdeksännen kerran järjestetty tilaisuus onnistui jälleen erinomaisesti ja houkutteli paikalle yhteensä yli 30 000 vierailijaa. Tilaisuudessa puhuivat ylipormestari Jussi Pajunen sekä suurlähettiläs Yu Qingtai. Monikielisenä juontajana toimi Jaana Janhunen. Tapahtuma ja sen yhteydessä Paasikivenaukiolla esitellyt lyhtysotilaat saivat osakseen runsaasti huomiota myös mediassa.
Näyttelyt:
Valokuvanäyttely Kiinalaisen uudenvuoden juhlan vietosta Helsingissä 2007-2014 oli esillä Lasipalatsinaukion näyttelytauluissa 2.–28.2.
Luennot:
Tiistaitilaisuuksia: 10.3. ohjaaja Lü Suosen esitelmöi Lauttasaaren kirjaston luentosalissa aiheesta: Teatteri Kiinassa tänään.
Yhdessä eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän kanssa järjestettiin eduskunnan tiloissa 24. helmikuuta seminaari Kiinalainen oikeus yksilön vai yritysten asialla? Seminaarin pääpuhujina toimivat Pekka Hallberg, Päivi Lipponen, Ulla Liukkunen ja Jyrki Kallio.
Seuran arkistolöytöjä esiteltiin esitelmä- ja elokuvatilaisuuksissa eri puolilla Suomea vuoden 2015 aikana. Veli Rosenberg esitelmöi aiheesta Ensimmäinen suomalainen kulttuurivaltuuskunta Kiinassa 1953: 4.5. Tampereen pääkirjastossa. Turussa seuran paikallisosaston ja Turun suomenkielisen työväenopiston Näkökulmia Kiinaan luentosarjassa Veli Rosenberg luennoi 14.9. otsikolla Kuinka kulttuuriyhteistyö Kiinan kanssa alkoi? Tilaisuuksissa esitettiin myös seuran valokuva-arkiston kuvia ja elokuvia kulttuurivaihdon alkutaipaleelta.
Kiina Suomessa -konsertti Malmi-talolla 14. marraskuuta järjestettiin Suomi−Kiina-seuran kiinalaisen opiskelijajärjestö CSSA-UH:n (Chinese Scholars and Students Association − University of Helsinki), Helsingin kulttuurikeskuksen sekä vuonna 2015 perustetun Kiina-alumnit ry:n kanssa. Konsertti onnistui hyvin ja oli loppuunmyyty.
Näiden tapahtumien lisäksi seura avusti useita yrityksiä ja oppilaitoksia Kiinaa koskevien esitelmätilaisuuksien järjestämisessä.
Julkaisutoiminta
Kiina sanoin ja kuvin -lehdestä julkaistiin 60. vuosikerta. Lehtiä ilmestyi 4 numeroa 24-sivuisina.
Kiina sanoin ja kuvin -lehden toimituksellinen linja on pyrkiä aikakauslehtien impressioiden kirjaamisen ja sanomalehtien uutisvälityksen sijaan tarjoamaan lukijoille syventävää ja kulttuurisia taustoja valottavaa tietoa Kiinasta.
Lehti postitettiin kaikille jäsenmaksunsa maksaneille seuran jäsenille sekä ilmaiskappaleena valikoiduille kirjastoille ja kansanedustajille.
Seuran arkistojen järjestäminen
Seuran arkistojen järjestäminen on tehnyt mahdolliseksi levittää arkistojen materiaalista tietoa seuran lehden ja yleisötilaisuuksien avulla. Myös tutkijat ja opinnäytetöiden tekijät ovat käyttäneet arkistoa tutkimustyössään.
Arkistojen järjestämistyö on vielä kesken ja sitä tulee jatkaa.
Sanakirjahanke
Pitkään vireillä ollut Suomalais-kiinalainen suursanakirja -hanke eteni vuoden 2013 lopussa niin, että kirjan käsikirjoituksen tarkistustyöhön päätettiin palkata, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeeseen myöntämän avustuksen turvin, FM Mikko Suutarinen vuoden 2014 alusta kesäkuun loppuun saakka.
Tarkistustyö jatkuu vielä vuoden 2015 puolella ja sanakirja pyritään saamaan sähköisessä muodossa käyttöön mahdollisimman pian vuoden 2016 aikana.
Kansainvälinen toiminta
Seuran puheenjohtaja osallistui Suomen ja Kiinan kansantasavallan välisten diplomaattisten suhteiden 65-vuotisjuhlaan kansankongressitalossa Pekingissä 10. marraskuuta. Tilaisuudessa puhuivat puhemies Maria Lohela sekä Kiinan kansankongressin puhemies Zhang Dejiang.
Puheenjohtaja osallistui asiantuntijana Helsingin kaupungin kulttuuritoimiston yhdistettyyn Kiinalaisen uudenvuoden juhlan sekä Moi Helsinki -tapahtuman valmistelumatkaan Pekingiin 3.−12.11.
Matkat
Vuonna 2015 seura ei järjestänyt matkoja Kiinaan, mutta avusti yksityismatkailijoita heidän matkojensa järjestelyssä sekä julkaisi Suomen ja Kiinan välisestä matkailusta tilastotietoja.
Yhteydet Kiinan suurlähetystöön
Seuran yhteydet Kiinan Helsingissä sijaitsevaan suurlähetystöön ovat aina olleet hyvät. Kiinan suurlähettiläs Yu Qingtai kutsui seuran uuden hallituksen Suomen ja Kiinan kansantasavallan diplomaattisten suhteiden 65-vuotisjuhlaseminaariin ja päivälliselle Kiinan suurlähetystöön 13. toukokuuta. Seminaarissa esitelmöivät suurlähettiläs Yu Qingtain avajaissanojen jälkeen Veli Rosenberg Suomen ja Kiinan kulttuurivaihdon alkuvaiheista, kulttuuriaisianneuvos Wu Shiguang Suomen ja Kiinan välisen kulttuurivaihdon nykytilasta, Jyrki Kallio Suomen ja Kiinan kansantasavallan diplomaattisten suhteiden 65 vuodesta, kaupallinen neuvos Qiao Shouwu Suomen ja Kiinan kaupallisista suhteista.
Seuran talous ja jäsenmäärä
Toiminnan tasoa pidettiin korkeana ja tilaisuuksia järjestettiin sekä seuran toimiston että paikallisosastojen toimesta, joko omin voimin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa, runsaasti.
Seuran jäsenmäärä laski Suomen talouden huonojen näkymien siivittämänä hieman. Uusia jäseniä liittyi seuraan hieman edellistä vuotta vähemmän. Talous päätyi ylijäämäiseksi ja vahvistaa seuran tasetta tulevan toiminnan mahdollistamiseksi. Talouden tulos oli 2 857,36 € ylijäämäinen ja summa kirjataan ylijäämä-/alijäämätilille.
Arkistojen järjestämistyö ja sanakirjan tarkistustyö kuluttivat seuran voimavaroja, eikä niiden kattamiseen saatu ulkopuolista tukea. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö avusti seuraa 38 000 € suuruisella avustuksella. Hallintokulut pidettiin pieninä seuran puheenjohtajan tarjoutuessa hoitamaan toimiston rutiinityöt palkkioperusteisesti.
Suomi–Kiina-seuraan kuului 31.12.2015 kaikkiaan 952 (990 v. 2014) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, joten kokonaisjäsenmäärä laski 36 jäsenellä. Maksaneista jäsenistä ainaisjäseniä oli 92 (93). Yritysjäseniä oli 19 (23). Seuran jäsenrekisterissä oli 31.12.2015 kaikkiaan 1 086 (1 108) henkilö-, yritys- ja yhteisöjäsentä.
Vuoden 2015 kuluessa seuraan liittyi 26 (32) uutta jäsentä.
