Yleistä
Suomi–Kiina-seura toimii Suomen ja Kiinan välisen kulttuurivaihdon sekä Kiinaa koskevan tiedon asiantuntijaorganisaationa. Seura tarjoaa asiantuntemuksensa useiden muiden toimijoiden käyttöön. Seura on pystynyt pitämään yllä korkeatasoista toimintaansa taloudellisesta niukkuudesta ja äärimmäisen pienistä henkilöresursseista huolimatta.
Seuran suurin tapahtuma, Helsingin kaupungin kanssa yhdessä järjestetty Kiinalainen uusivuosi, järjestettiin lauantaina 21. tammikuuta Helsingin keskustassa ja kulttuurikeskuksissa eri puolilla kaupunkia. Seuran järjestämät tiistailuennot jatkuivat myös etäjärjestelyin, erilaisiin Kiinaan liittyviin aiheisiin keskittyen. Tiistailuennot on otettu vastaan positiivisesti, sillä luentoja pystyy seuraamaan etänä maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Merkittävässä roolissa seuran tiedonvälitys- ja kansansivistystehtävän toteuttamisessa on seuran julkaisema Kiina sanoin ja kuvin -lehti. Lehdessä julkaistaan ansioituneiden suomalaisten Kiina-asiantuntijoiden artikkeleita eri aloilta, ja se lähetetään kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille sekä useisiin kirjastoihin. Vuoden 2023 lehtien 1/2023 ja 3/2023 päätoimittajana toimi Jalmari Polari. Lehden 2/2023 päätoimittajana toimi Polarin sijainen Sanni Leimio. Vuoden viimeisen lehden 4/2023 julkaisu jouduttiin perumaan, kun päätoimittaja jäi sairauslomalle, eikä seuralla ollut taloudellisia tai henkilöresursseja toimituksen jatkamiseen.
Suomi–Kiina-seuran toteuttama sanakirja sisältää yli 53 000 sanaa ja sille on muodostunut aktiivinen käyttäjäkunta. Loppuvuonna 2023 digitaalisessa sanakirjassa on tehty noin miljoona sanahakua. Suomi–Kiina-seura jatkaa sanakirjan kehittämistä tulevina vuosina mahdollisuuksien mukaan.
Suomi–Kiina-seura jatkaa Kiinaa koskevan yleissivistyksen syventämistä ja vastaa näin kasvavaan Kiinaa koskevan tiedon tarpeeseen. Suomi–Kiina-seuralla tulee täten olemaan vastaisuudessakin paljon annettavaa Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-strategian käytännöllisessä toteuttamisessa.
Vuosikokous
Seuran vuosikokous pidettiin Zoom-verkkokokouksena 18.4.2023. Hallituksen erovuoroiset jäsenet olivat: Saara Hartzell, Laura Mursu, Heidi Saito ja Mikko Törnqvist. Erovuoroisista jäsenistä Saara Hartzell ja Heidi Saito asettuivat ehdolle jatkokaudelle. Mikko Törnqvist tavoitettiin puhelimitse kokouksen aikana ja myös hän asettui ehdolle jatkokaudelle. Laura Mursu ilmoitti, ettei ole käytettävissä jatkokaudelle. Kati Rounevaara ehdotti Veka Rounevaaraa ehdolle uudelle kaudelle. Ehdotusta kannatettiin. Valittiin kolmivuotiskaudelle (2023-2025) Saara Hartzell, Heidi Saito, Mikko Törnqvist ja Veka Rounevaara.
Hallinto
Suomi–Kiina-seuran hallitukseen kuuluivat vuonna 2023 seuraavat henkilöt (erovuoroisuus suluissa): puheenjohtajana Mikko Puustinen (2024) ja hallituksen jäseninä: Saara Hartzell (2023), Jari Järvenpää (2024), Pirjo Järvi (2024), Juhani Lillberg (2022), Kari Pyy (2022), Heidi Saito (2023), Leena Salminen (2024), Ari W. Sulin (2024), Eero Timgren (2022), Mikko Törnqvist (2023) ja Tapani Tuominen (..). Varapuheenjohtajaksi valittiin 19.6.2023 pidetyssä hallituksen kokouksessa jatkokaudelle Ari W. Sulin. Työvaliokuntaan valittiin Mikko Puustinen, Tapani Tuominen, Ari W. Sulin sekä myöhemmin osallisuutensa sähköpostitse vahvistanut Jari Järvenpää. Hallitus on toimikauden aikana kokoontunut kolme kertaa. Seuran toiminnantarkastajina ovat toimineet Eevamaria Mielonen ja Veli Rosenberg.
Toimisto
Seuran toimisto ja kirjasto sijaitsevat osoitteessa Kaikukatu 4 A. Seuran arkistot sijaitsevat osoitteessa Lauttasaarentie 38. Toimisto ja kirjasto olivat avoinna sopimuksen mukaan. Seuran verkkosivujen osoite on www.kiinaseura.fi. Seuralla on myös Facebook-sivut sekä Instagram-tili. Seuran toimistoa pyöritti vuonna 2023 toimistonhoitaja Jalmari Polari sekä tämän sijainen Sanni Leimio. He vastasivat mm. jäsen- ja talousasioista sekä tapahtumien käytännön järjestelyistä. Polari hoiti tehtävää tammikuun sekä heinäkuusta jatkuen, Leimion sijaisuus kesti helmikuusta kesäkuuhun. Joulukuussa sijainen Erja-Liisa Lappalainen hoiti rajatusti joitain toimistonhoitajan tehtäviä Polarin ollessa sairauslomalla. Seuran toimiston puoleen käännytään mitä moninaisimpia neuvoja ja apua kysyen ja seura onkin pystynyt auttamaan kysyjiä erilaisissa ongelmissa.
Mediassa olleet tiedot ystävyysseurojen avustusten leikkauksista pakottivat seuran ryhtymään valmistelutoimiin seuran talouden vakauttamiseksi kiinteitä kustannuksia pienentämällä, mihin liittyi seuran vuokraaman Lauttasaarentien varaston vuokrasopimuksen purkaminen ja varaston tyhjentämisen valmistelut joulukuussa.
Paikallisosastot
Suomi–Kiina-seura on koko maan kattava järjestö. Seuran toimisto vastaa toiminnan yleisestä hallinnoimisesta ja maata kattavan toiminnan puitteiden luomisesta. Paikallista harrastustoimintaa organisoivat seuran paikallisosastot, kukin resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Paikoin toimintaa on ollut vähän, paikoin toiminta on aktivoitunut pandemian jäljiltä. Paikallisosastot toimivat Iisalmen seudulla, Joensuussa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä ja Tampereella, Turun osasto on lepotilassa.
Tilaisuudet
Seuran suurin tapahtuma, Helsingin kiinalainen uusivuosi järjestettiin lauantaina 21. tammikuuta Helsingin keskustassa ja kulttuurikeskuksissa eri puolilla kaupunkia. Helsingin kaupungin kanssa järjestetyn tapahtuman tuotannosta vastasi Suomi–Kiina-seura yhdessä Kulttuurikeskus Caisan ja Helsingin tapahtumasäätiön kanssa. Tiikerin vuosi vaihtui jäniksen vuodeksi lohikäärme- ja leijonatanssien sekä jäänveistosnäytösten tähdittämänä. Kulttuurikeskuksissa järjestettiin näyttelyitä, origamityöpaja sekä mustemaalaustyöpaja.
Tiistailuennot ja muut keskustelutilaisuudet:
Tiistailuennot:
8.2. Ääniä menneisyyden hämärästä – yhdeksäntoista vanhaa runoa 《古詩十九首》
Luennoitsija: Tero Tähtinen, Kiina-tutkija ja suomentaja Paikka: Zoom-verkkoluento
14.3. Puoluekokouksen jälkimaininkeja Luennoitsija: Jyrki Kallio, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija
Suomi–Kiina-seura ry:n toimintakertomus 4
Paikka: Zoom-verkkoluento
11.4. Oraakkeliluut kertovat: Katsaus Shang-dynastian Kiinaan ja sen kulttuuriin Luennoitsija: Sami Honkasalo, Helsingin yliopiston japanin ja kiinan kielten apulaisprofessori Paikka: Zoom-verkkoluento
16.5. Taiwanin kysymys taiwanilaisin silmin Luennoitsija: Ari-Joonas Pitkänen, Turun yliopiston väitöskirjatutkija Paikka: Zoom-verkkoluento
19.9. Kiinalainen scifi-elokuva Luennoitsija: Eero Suoranta, väitöskirjatutkija ja suomentaja Paikka: Zoom-verkkoluento
24.10. Älykkään sodankäynnin aamunkoitto? Luennoitsija: Matti Puranen (YTT), Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Paikka: Zoom-verkkoluento
22.11. Kiinaa 30 vuotta – havaintoja ja näkemyksiä – Mikko Puustinen Luennoitsija: Mikko Puustinen (FM, MBA), Suomi-Kiina-seuran puheenjohtaja Paikka: Zoom-verkkoluento
Muut keskustelutilaisuudet:
29.9. More Than One Child – Discussion on China’s Invisible Generation of Excess Children
Puhujat: Shen Yang (kirjailija, Enemmän kuin yksi lapsi), Rauno Sainio (suomentaja)
Paikka: Turun yliopisto
2.10. More Than One Child – Discussion on China’s Invisible Generation of Excess Children
Puhujat: Shen Yang (kirjailija), Rauno Sainio (suomentaja) ja haastattelija Julia Lintunen (KTM)
Paikka: Helsingin yliopisto
Julkaisutoiminta
Kiina sanoin ja kuvin -lehdestä julkaistiin 68. vuosikerta. Lehteä julkaistiin poikkeuksellisesti kolme numeroa. Numerot olivat 24-sivuisia.
Kiina sanoin ja kuvin -lehti pyrkii aikakauslehtien impressioiden kirjaamisen ja sanomalehtien uutisvälityksen sijaan tarjoamaan lukijoille syventävää ja kulttuurisia taustoja valottavaa tietoa Kiinasta.
Lehtien 1/2023 ja 3/2023 päätoimittajana jatkoi Jalmari Polari. Lehden 2/2023 päätoimittajana toimi Polarin sijainen Sanni Leimio. Vuoden viimeisen lehden 4/2023 julkaisu jouduttiin päätoimittajan sairastumisen ja seuran resurssipulan vuoksi perumaan.
Lehti postitettiin kaikille jäsenmaksunsa maksaneille seuran jäsenille sekä ilmaiskappaleena valikoiduille kirjastoille, oppilaitoksille ja kansanedustajille.
Sanakirjahanke
Sanakirjahanke on julkaisun jälkeen ollut tauolla rahoituksen puutteen takia. Sanakirja on ilmainen ja vapaasti käytettävissä sanakirja.fi -sivustolla. Sanakirja sisältää yli 53 000 sanaa ja sille on muodostunut aktiivinen käyttäjäkunta. Loppuvuonna 2023 digitaalisessa sanakirjassa on tehty noin miljoona sanahakua.
Suomi–Kiina-seura jatkaa sanakirjan kehittämistä tulevina vuosina mahdollisuuksien mukaan. Lopullisena tavoitteena on julkaista koko yli 100 000 hakusanaa sisältävä sanakirjamateriaali.
Seuran talous ja jäsenmäärä
Toiminnan tasoa pyrittiin pitämään korkeana ja tilaisuuksia järjestettiin sekä seuran toimiston että paikallisosastojen toimesta.
Talouden tulos oli 2 503,94 € alijäämäinen ja summa kirjataan ylijäämä-/alijäämätilille.
Opetus- ja kulttuuriministeriö avusti seuraa 48 000 € suuruisella avustuksella.
Suomi–Kiina-seuraan kuului 31.12.2023 kaikkiaan 575 (672 v. 2022) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä.
Suomi–Kiina-seura ry:n toimintakertomus 6
Maksaneista jäsenistä ainaisjäseniä oli 53 (54 v. 2022). Yritys- ja yhteisöjäseniä oli 9 (12 v. 2022). Seuran jäsenrekisterissä oli 31.12.2023 kaikkiaan 823 (833 v. 2022) henkilö-, yritys- ja yhteisöjäsentä, huomioiden myös jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet.
Vuoden 2023 kuluessa seuraan liittyi 40 (43 v. 2022) uutta henkilöjäsentä.