Yleistä
Suomi–Kiina-seura toimii Suomen ja Kiinan välisen kulttuurivaihdon sekä Kiinaa koskevan tiedon asiantuntijaorganisaationa. Seura tarjoaa asiantuntemuksensa muiden tahojen, kuten Helsingin kaupungin sekä useiden muiden toimijoiden käyttöön. Seura on pystynyt pitämään yllä korkeatasoista toimintaansa taloudellisesta niukkuudesta ja äärimmäisen pienistä henkilöresursseista huolimatta.
Vuoden 2021 aikana seuran jäsenmäärä saatiin käännettyä noususuunnalle. Viime vuosina seuran vuosittainen jäsenmäärä on ollut tasaisessa laskussa, kunnes 2021 jäsenmäärä saatiin noususuunnalle yli 30 jäsenellä. Tämä verrattain pieni muutos luo toivoa seuran tulevaisuuteen ja jäsenmäärän kasvuun panostetaan myös jatkossa.
Koronaepidemian vaikutus Suomi–Kiina-seuran toimintaan jatkui vuonna 2021. Seuran suurin tapahtuma, Helsingin ja Pekingin kaupunkien kanssa yhdessä järjestetty Kiinalainen uusivuosi, järjestettiin poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen ensimmäistä kertaa etätapahtumana. Seuran järjestämät tiistailuennot jatkuivat myös etäjärjestelyin, erilaisiin Kiinaan liittyviin aiheisiin keskittyen. Etänä järjestetyt tiistailuennot on otettu vastaan positiivisesti, sillä luentoja pystyy seurata etänä eri puolilta Suomea.
Merkittävässä roolissa seuran tiedonvälitys- ja kansansivistystehtävän toteuttamisessa on seuran julkaisema Kiina sanoin ja kuvin -lehti, joka ilmestyi kuluneenakin vuotena neljänä numerona. Lehdessä julkaistaan Suomen parhaiden Kiina-asiantuntijoiden artikkeleita eri aloilta, ja se lähetetään kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille sekä useisiin kirjastoihin. Vuoden 2021 alussa lehden päätoimittajana aloitti Hanna-Mari Ylinen.
Keväällä 2021 Suomi–Kiina-seura sai sanakirjahankkeen tärkeän välietapin päätökseen, kun toukokuussa julkaistiin ensimmäinen versio digitaalisesta suomi-kiina-sanakirjasta. Julkaisun myötä Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke saatiin päätökseen. Sanakirja sisältää yli 53 000 sanaa ja sille on muodostunut aktiivinen käyttäjäkunta. Julkaisun jälkeen digitaalisessa sanakirjassa on tehty yli 332 810 sanahakua. Suomi–Kiina-seura jatkaa sanakirjan kehittämistä tulevina vuosina mahdollisuuksien mukaan.
Suomi–Kiina-seura jatkaa Kiinaa koskevan yleissivistyksen syventämistä ja vastaa näin kasvavaan Kiinaa koskevan tiedon tarpeeseen. Suomi–Kiina-seuralla tulee täten olemaan vastaisuudessakin paljon annettavaa Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-strategian käytännöllisessä toteuttamisessa.
Vuosikokous
Seuran vuosikokous pidettiin koronan vuoksi poikkeuksellisesti Zoom-verkkokokouksena 28.4.2021. Hallituksen erovuoroiset jäsenet olivat Hannu Ahola, Pirjo Järvi, Jyrki Kallio, Ari W. Sulin sekä seuran puheenjohtaja Mikko Puustinen. Pirjo Järvi ja Ari W. Sulin asettuivat ehdolle uudelle kaudelle. Lisäksi ehdolle asettuvat: Leena Salminen (Sisäinen tarkastaja, Tampereen paikallisosaston aktiivi, joka on tutustunut Kiinaan opintojen ja töiden kautta) ja Jari Järvenpää (tutustunut Kiinaan monipuolisesti opintojen ja töiden kautta). Puheenjohtajaksi uudelle kolmivuotiskaudelle valittiin Mikko Puustinen. Hallituksen jäseniksi uudelle kolmivuotiskaudelle valittiin Pirjo Järvi, Ari W. Sulin, Leena Salminen, ja Jari Järvenpää.
Hallinto
Suomi–Kiina-seuran hallitukseen kuuluivat vuonna 2021 seuraavat henkilöt (erovuoroisuus suluissa): puheenjohtajana Mikko Puustinen (2024) ja hallituksen jäseninä: Elias Edström (2022), Saara Hartzell (2023), Jari Järvenpää (2024), Pirjo Järvi (2024), Juhani Lillberg (2022), Laura Mursu (2023), Kari Pyy (2022), Heidi Saito (2023), Leena Salminen (2024), Ari W. Sulin (2024), Eero Timgren (2022) ja Mikko Törnqvist (2023). Varapuheenjohtajaksi valittiin 22.6.2021 pidetyssä hallituksen kokouksessa Ari W. Sulin. Työvaliokuntaan valittiin Mikko Puustinen, Ari W. Sulin, Leena Salminen ja Juhani Lillberg.
Hallitus on toimikauden aikana kokoontunut kolme kertaa.
Seuran toiminnantarkastajina ovat toimineet Irmeli Laasonen ja Veli Rosenberg.
Varatoiminnantarkastajina toimivat Heikki Pihlaja ja Britt-Marie Valo.
Toimisto
Seuran toimisto ja kirjasto sijaitsevat osoitteessa Kaikukatu 4 A. Seuran arkistot sijaitsevat osoitteessa Lauttasaarentie 38. Toimisto ja kirjasto olivat avoinna sopimuksen mukaan.
Seuran verkkosivujen osoite on www.kiinaseura.fi. Seuralla on myös Facebook-sivut sekä Instagram-tili.
Seuran toimistoa pyöritti vuonna 2021 osa-aikainen toimistonhoitaja, Hanna-Mari Ylinen, joka vastasi mm. jäsen- ja talousasioista sekä tapahtumien käytännön järjestelyistä. Seuran toimiston puoleen käännytään mitä moninaisimpia neuvoja ja apua kysyen ja seura onkin pystynyt auttamaan kysyjiä erilaisissa ongelmissa.
Paikallisosastot
Suomi–Kiina-seura on koko maan kattava järjestö. Seuran toimisto vastaa toiminnan yleisestä hallinnoimisesta ja maata kattavan toiminnan puitteiden luomisesta. Paikallista harrastustoimintaa organisoivat seuran paikallisosastot, kukin resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Koronatilanteen vuoksi toiminta oli aiempia vuosia hiljaisempaa. Paikallisosastot toimivat Iisalmen seudulla, Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa.
Näyttelyt ja tilaisuudet
Seuran suurin tapahtuma Helsingin kiinalainen uusivuosi järjestettiin pandemiatilanteen vuoksi ensimmäistä kertaa etätapahtumana. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Helsingin tapahtumasäätiön ja Kulttuurikeskus Caisan kanssa. Yhteistyötä tehtiin aiempien vuosien tapaan myös mm. Little Heroes -päiväkodin, Kiinalaisen ystävyysseuran, kiinalaisten opiskelijoiden järjestön CSSA UH:n, Suomen Wushu Kungfu Ry:n sekä useiden muiden järjestöjen kanssa. Etätapahtuma julkaistiin kiinalaisen uudenvuoden aattona Helsinki-kanavalla (helsinkikanava.fi) ja tapahtuman nettisivuilla (kiinalainenuusivuosi.fi). Etätapahtuman tallenne oli vapaasti katsottavissa viikon ajan tapahtuman jälkeen. Helsinki-kanavalla virtuaalista uudenvuoden lähetystä ja tallennetta katsottiin yhteensä yli 5400 kertaa.
Tiistailuennot ja muut keskustelutilaisuudet:
19.1. Kiinalainen scifi-kirjallisuus
Luennoitsija: Kiina-asiantuntija Eero Suoranta
Paikka: Zoom-verkkokokous
16.3. Uuden viisivuotissuunnitelman talousvaikutukset
Luennoitsija: Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu
Paikka: Zoom-verkkokokous
13.4. Kiinaa Turussa
Luennoitsija: Turun yliopiston kiinan kielen oppiaineen suunnittelija Hanna Holttinen
Paikka: Zoom-verkkokokous
15.6. Uuden suomi–kiina-sanakirjan käyttömahdollisuudet
Luennoitsijat: Kielentarkastaja Mikko Törnqvist ja Hankekoordinaattori Juho Rissanen
Paikka: Zoom-verkkokokous
21.9. Naisten asema ja tasa-arvo Kiinassa
Luennoitsija: Turun yliopiston väitöskirjatutkija Pia Eskelinen
Paikka: Zoom-verkkokokous
26.10. Kiinan tie urheilun supervallaksi
Luennoitsija: Urheilutoimittaja ja tietokirjailija Mikko Knuuttila
Paikka: Zoom-verkkokokous
14.12. Suomi–Kiina-seura 70 vuotta – entä sitten?
Luennoitsijat: Seuran entinen puheenjohtaja ja aktiivi Veli Rosenberg sekä seuran nykyinen puheenjohtaja Mikko Puustinen Paneelikeskustelijat: Seuran entinen puheenjohtaja ja aktiivi Jyrki Kallio, YLEn ulkomaantoimituksen toimittaja ja entinen Kiinan-kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen, Helsingin sanomien toimittaja ja entinen Kiinan-kirjeenvaihtaja Pekka Mykkänen sekä Tukholman yliopiston taloustieteen väitöskirjatutkija Maija Kaartinen.
Paikka: Zoom-verkkokokous
Julkaisutoiminta
Kiina sanoin ja kuvin -lehdestä julkaistiin 66. vuosikerta. Lehtiä ilmestyi 4 numeroa. Numerot olivat 24-sivuisia.
Kiina sanoin ja kuvin -lehti pyrkii aikakauslehtien impressioiden kirjaamisen ja sanomalehtien uutisvälityksen sijaan tarjoamaan lukijoille syventävää ja kulttuurisia taustoja valottavaa tietoa Kiinasta.
Lehden päätoimittajana aloitti tammikuussa 2021 Hanna-Mari Ylinen.
Lehti postitettiin kaikille jäsenmaksunsa maksaneille seuran jäsenille sekä ilmaiskappaleena valikoiduille kirjastoille, oppilaitoksille ja kansanedustajille.
Sanakirjahanke
Opetus-ja kulttuuriministeriö myönsi joulukuussa 2019 suppean sanakirjan tarkastustyöhön 70 000 euron Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa suppean sanakirjan hanketta jatkettiin Suomi–Kiina-seuralla vuonna 2021. Sanakirjahanke sai kevään aikana tukea myös Joel Toivolan säätiöltä 5000 euron hankeapurahan myötä. Hankkeen tuloksena julkaistiin yli 53 000 hakusanaa sisältävä digitaalinen suomi–kiina-sanakirja. Sanakirja julkaistiin yhteistyössä Kielikone Oy:n kanssa ja se on osana Kielikone Oy:n MOT sanakirjoja. Sanakirja on ilmainen ja vapaasti käytettävissä sanakirja.fi -sivustolla. Monipuolisuudeltaan vastaavanlaista digitaalista suomi–kiina-sanakirjaa ei ole tähän mennessä julkaistu.
Sanakirjan vastaanotto on ollut käyttäjien keskuudessa erittäin hyvä. Vuoden loppuun mennessä sanakirjassa on tehty yli 300 000 sanahakua.
Suomi–Kiina-seura jatkaa sanakirjan kehittämistä tulevina vuosina mahdollisuuksien mukaan. Lopullisena tavoitteena on julkaista koko yli 100 000 hakusanaa sisältävä sanakirjamateriaali.
Seuran talous ja jäsenmäärä
Toiminnan tasoa pyrittiin pitämään korkeana ja tilaisuuksia järjestettiin sekä seuran toimiston että paikallisosastojen toimesta koronarajoitusten ehdoilla.
Talouden tulos oli 3071,80 € alijäämäinen ja summa kirjataan ylijäämä-/alijäämätilille.
Opetus- ja kulttuuriministeriö avusti seuraa 48 200 € suuruisella avustuksella.
Suomi–Kiina-seuraan kuului 31.12.2021 kaikkiaan 748 (712 v. 2020) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, joten maksaneiden jäsenten määrä nousi 36 (laski 37 jäsenellä v. 2020) jäsenellä. Maksaneista jäsenistä ainaisjäseniä oli 56 (58 v. 2020). Yritys- ja yhteisöjäseniä oli 13 (15 v. 2020). Seuran jäsenrekisterissä oli 31.12.2021 kaikkiaan 866 (823 v. 2020) henkilö-, yritys- ja yhteisöjäsentä, huomioiden myös jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet.
Vuoden 2021 kuluessa seuraan liittyi 91 (63 v. 2020) uutta henkilöjäsentä.