Yleistä

Suomi–Kiina-seura toimii Suomen ja Kiinan välisen kulttuurivaihdon sekä Kiinaa koskevan tiedon asiantuntijaorganisaationa. Seura tarjoaa asiantuntemuksensa muiden tahojen, kuten Helsingin kaupungin sekä useiden muiden toimijoiden käyttöön. Seura on pystynyt pitämään yllä korkeatasoista toimintaansa taloudellisesta niukkuudesta ja äärimmäisen pienistä henkilöresursseista huolimatta.

Koronaepidemia vaikutti Suomi–Kiina-seuran, kuten kaikkien muidenkin organisaatioiden toimintaan Suomessa vuoden 2020 aikana. Vuoden suurin tapahtuma, Helsingin ja Pekingin kaupunkien kanssa yhdessä järjestetty Kiinalainen uusivuosi, ehdittiin vielä toteuttaa aiempien vuosien tapaan menestyksekkäästi tuhansien ihmisten läsnäollessa, mutta kevään muita tapahtumia jouduttiin siirtämään kokoontumis- ja muiden rajoitusten johdosta.

Koska koronaan liittyvät rajoitukset jatkuivat myös syksyn aikana, siirsi seura monien muiden organisaatioiden tapaan toimintaansa verkkoon, verkkokokouksien ja luentotilaisuuksien muodossa. Seuran eri puolella Suomea toimivat paikallisosastot järjestivät mahdollisuuksiensa mukaan esitelmä- ja luennointitilaisuuksia laajasta kirjosta Kiinan kulttuuria, historiaa ja yhteiskuntaa käsitteleviä aiheita.

Merkittävässä roolissa seuran tiedonvälitys- ja kansansivistystehtävän toteuttamisessa on seuran julkaisema Kiina sanoin ja kuvin-lehti, joka ilmestyi kuluneenakin vuotena neljänä numerona. Lehdessä julkaistaan Suomen parhaiden Kiina-asiantuntijoiden artikkeleita eri aloilta, ja se lähetetään kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille sekä useisiin kirjastoihin.

Kesän ja syksyn 2020 aikana seuran ohjauksessa toiminut hanketyöryhmä työsti suomalais–kiinalaista sanakirjahanketta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut ja jonka tuloksena keväällä 2021 julkaistaan 30000-40 000 sanan laajuinen, digitaalinen suomi–kiina-sanakirja.

Tarve Kiinaa koskevalle tiedolle ja käytännön neuvoille jatkaa kasvuaan, mikä korostaa Suomi–Kiina-seuran perustehtävän, Kiinaa koskevan yleissivistyksen laventamisen ja syventämisen, jatkuvaa tärkeyttä. Suomi–Kiina-seuralla tulee täten olemaan vastaisuudessakin paljon annettavaa Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-strategian käytännöllisessä toteuttamisessa.

Suomen ja Kiinan kansantasavallan välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta. Koronapandemian johdosta tapahtumaa ei kuitenkaan juhlittu.

Vuosikokous

Seuran vuosikokous pidettiin koronan vuoksi poikkeuksellisesti syksyllä Zoom-verkkokokouksena 30.9.2020. Hallituksen erovuoroisia jäseniä olivat Janna LipiäinenLaura MursuSaara Hartzell ja Aivi Ojala. Hallituksen jäsen Harry Zillacius oli myös ilmoittanut, että ei ole enää käytettävissä hallituksen jäseneksi. Laura Mursu ja Saara Hartzell asettuivat ehdolle uudelle kaudelle. Lisäksi ehdolle asettuivat: Heidi Saito (opettaja, Turun osaston puheenjohtaja, perehtynyt Kiinaan matkailun, koulutuksen ja järjestötoiminnan kautta), Mikko Törnqvist (DI, toiminut aktiivisesti useassa Kiinaan liittyvässä yhdistyksessä ja työskentelee kiinan kielen parissa mm. käännös- ja tulkkaustehtävissä) sekä Kari Pyy. Uudelle kolmivuotiskaudelle valittiin Laura Mursu, Saara Hartzell, Heidi Saito, Mikko Törnqvist ja Kari Pyy.

Hallinto

Suomi–Kiina-seuran hallitukseen kuuluivat vuonna 2020 seuraavat henkilöt (erovuoroisuus suluissa): puheenjohtajana Mikko Puustinen (2021) ja hallituksen jäseninä: Hannu Ahola (2021), Elias Edström (2022), Saara Hartzell (2023), Pirjo Järvi (2021), Jyrki Kallio (2021), Juhani Lillberg (2022), Laura Mursu (2023), Kari Pyy (2022), Heidi Saito (2023), Ari W. Sulin (2021), Eero Timgren (2022) ja Mikko Törnqvist (2023). Varapuheenjohtajaksi valittiin 5.11.2020 pidetyssä hallituksen kokouksessa Ari W. Sulin. Työvaliokuntaan valittiin Laura Mursu, Mikko Puustinen, Heidi Saito ja Ari W. Sulin.

Hallitus on toimikauden aikana kokoontunut kolme kertaa.

Seuran toiminnantarkastajina ovat toimineet Irmeli Laasonen ja Veli Rosenberg.

Varatoiminnantarkastajina toimivat Heikki Pihlaja ja Britt-Marie Valo.

Toimisto

Seuran toimisto ja kirjasto sijaitsevat osoitteessa Kaikukatu 4 A. Seuran arkistot sijaitsevat osoitteessa Lauttasaarentie 38. Toimisto ja kirjasto olivat avoinna sopimuksen mukaan.

Seuran verkkosivujen osoite on www.kiinaseura.fi. Seuralla on myös Facebook-sivut sekä Instagram-tili.

Seuran toimistoa pyöritti vuonna 2020 osa-aikainen toimistonhoitaja, Annika Heikinheimo, joka vastasi mm. jäsen- ja talousasioista sekä tapahtumien käytännön järjestelyistä. Seuran toimiston puoleen käännytään mitä moninaisimpia neuvoja ja apua kysyen ja seura onkin pystynyt auttamaan kysyjiä ongelmissa.

Paikallisosastot

Suomi–Kiina-seura on koko maan kattava järjestö. Seuran toimisto vastaa toiminnan yleisestä hallinnoimisesta ja maata kattavan toiminnan puitteiden luomisesta. Paikallista harrastustoimintaa organisoivat seuran paikallisosastot, kukin resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Koronatilanteen vuoksi toiminta oli aiempia vuosia hiljaisempaa. Paikallisosastot toimivat Iisalmen seudulla, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa. Tampereen ja Turun osastot jatkoivat alkuvuodesta lapsille suunnattuja kieli- ja harrastekursseja, kunnes koronatilanteen vuoksi kurssit jouduttiin keskeyttämään.

Näyttelyt ja tilaisuudet

Vuoden suurin tapahtuma oli Kansalaistorilla 24. tammikuuta järjestetty Kiinalainen uusivuosi, johon osallistui arvioiden mukaan noin 30 000 kävijää. Tapahtuman hallinnollinen vastuu ja tekninen toteutus siirtyi Kulttuurikeskus Caisalta Helsingin kaupungin perustamalle Tapahtumasäätiölle. Sisältövastuu pysyi Kulttuurikeskus Caisassa ja Suomi–Kiina-seuralla. Yhteistyötä tehtiin aiempien vuosien tapaan myös mm. Little Heroes -päiväkodin, Kiinalaisen ystävyysseuran, kiinalaisten opiskelijoiden järjestön CSSA UH:n, Suomen Wushu Kungfu Ry:n sekä useiden muiden järjestöjen kanssa. Monikielisenä juontajana tapahtumassa toimi Marleena Makkonen ja tapahtuman tuotantoavustajana toimi korkeakouluharjoittelija Hanna Holttinen.


Tiistailuennot ja muut keskustelutilaisuudet:

21.1. Peking-ooppera
Luennoitsija: Elias Edström
Paikka: Kulttuurikeskus Caisa
Yhteistyössä: Kulttuurikeskus Caisa

14.3. Seksuaalivähemmistöjen tilanne Taiwanissa ja Kiinassa
Luennoitsijat: Sami Huttunen & Wenbing Wang
Paikka: Korjaamo
Yhteistyössä: Helsinki Cine Aasia

27.10. Onko kungfutselaisuus oikeasti mengziläisyyttä
Luennoitsija: Jyrki Kallio
Paikka: Zoom-verkkokokous

24.11. Kiina ja kiinalaiset – mitä Kiinan huononeva maakuva tarkoittaa kiinalaisten kannalta?
Luennoitsijat: Mari Manninen, Jyrki Kallio ja Jani Joenniemi
Paikka: Zoom-verkkokokous

Julkaisutoiminta

Kiina sanoin ja kuvin -lehdestä julkaistiin 65. vuosikerta. Lehtiä ilmestyi 4 numeroa. Numerot olivat 24-sivuisia. 

Kiina sanoin ja kuvin -lehti pyrkii aikakauslehtien impressioiden kirjaamisen ja sanomalehtien uutisvälityksen sijaan tarjoamaan lukijoille syventävää ja kulttuurisia taustoja valottavaa tietoa Kiinasta. 

Lehden päätoimittajana jatkoi Annika Heikinheimo. 

Lehti postitettiin kaikille jäsenmaksunsa maksaneille seuran jäsenille sekä ilmaiskappaleena valikoiduille kirjastoille, oppilaitoksille ja kansanedustajille.

Sanakirjahanke

Opetus-ja kulttuuriministeriö myönsi joulukuussa 2019 suppean sanakirjan tarkastustyöhön 70 000 euron hankeapurahan. Sanakirjahankkeen vetäjäksi valittiin FM Juho Rissanen, jonka ohjaukseen palkattiin kahden tarkastajan työryhmä. Rekrytointi venyi koronatilanteen vuoksi ja työryhmä pääsi aloittamaan tarkastuksen lopulta huhtikuun loppupuolella. Kesäkuussa työryhmää vahvistettiin palkkatuetulla tarkastajalla, Anqing Yanilla. Hankkeen julkaisu- ja toteutuskumppanina toimii Kielikone Oy.

Hanke on haastavuudestaan huolimatta edennyt suunnitelman mukaisesti ja sen tuloksena keväällä 2021 julkaistaan 30 000-40 000 sanan laajuinen, digitaalinen suomi–kiina-sanakirja. Seuran tavoitteena on mahdollistaa koko kyseisen sanakirjan käsikirjoitusaineiston (yli 100 000 sanaa) oikolukeminen ja siten koko käsikirjoitusaineiston kattavan sanakirjan saaminen julki. Tähän tarvitaan kuitenkin vielä lisärahoitusta.

Kansainvälinen toiminta

Suomi–Kiina-seuran yhteistyökumppani Kiinassa on ministeriötasoinen Kiinan kansan ulkomaisia ystävyyssuhteita hoitava seura.

Yhteydet Kiinan suurlähetystöön

Seuran yhteydet Kiinan Helsingissä sijaitsevaan suurlähetystöön ovat aina olleet hyvät. Koronan vuoksi perinteistä vierailua suurlähetystöön ei voitu järjestää. Myös seuran perinteiset jouluglögit jäivät tänä vuonna järjestämättä samasta syystä.

Seuran talous ja jäsenmäärä

Toiminnan taso pyrittiin pitämään korkeana ja tilaisuuksia järjestettiin sekä seuran toimiston että paikallisosastojen toimesta koronarajoitusten ehdoilla.

Talouden tulos oli 321,58 € alijäämäinen ja summa kirjataan ylijäämä-/alijäämätilille. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö avusti seuraa 50 000 € suuruisella avustuksella.

Suomi–Kiina-seuraan kuului 31.12.2020 kaikkiaan 712 (749 v.2019) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, joten maksaneiden jäsenten määrä laski 37 (5v. 2019) jäsenellä. Maksaneista jäsenistä ainaisjäseniä oli 58 (61v. 2019). Yritys- ja yhteisö jäseniä oli 15 (19v. 2019). Seuran jäsenrekisterissä oli 31.12.2020 kaikkiaan 823 (824v. 2019) henkilö-, yritys- ja yhteisöjäsentä, huomioiden myös jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet. 

Vuoden 2020 kuluessa seuraan liittyi 63 (57 v.2019) uutta henkilöjäsentä.