Yleistä

Toimintansa alkuvaiheissa Suomi–Kiina-seura oli Suomen ja Kiinan välisen kulttuurivaihdon käynnistäjä ja pääasiallinen toteuttaja. Seura toteuttaa edelleenkin omaa kulttuurivaihtoa, mutta toimii entistä enemmän tärkeänä kulttuurivaihdon asiantuntijana ja koordinoijana, ja tarjoaa asiantuntemuksensa muiden tahojen, kuten Helsingin kaupungin sekä useiden muiden toimijoiden käyttöön. Seura on pystynyt pitämään yllä korkeatasoista toimintaansa taloudellisesta niukkuudesta ja äärimmäisen pienistä henkilöresursseista huolimatta.

Kuluneen vuoden suurin tapahtuma oli kahdennentoista kerran järjestetty Kiinalainen uusivuosi. Kahdestoista kerta oli erityisen tärkeä, sillä Helsingissä on nyt juhlittu kaikkia kiinalaisen astrologian eläinhahmoja. Juhlavuoden kunniaksi tapahtuma järjestettiin entistä laajemmin. Keskuskadun lisäksi päätapahtuma ulottui Rautatientorille ja Jääpuistoon. Itse päätapahtuman lisäksi järjestettiin useita satelliittitapahtumia ympäri Helsinkiä. Tapahtumaan osallistui arvioiden mukaan yhteensä noin 40 000 kävijää.

Seura ja sen eri puolella Suomea toimivat paikallisosastot järjestivät esitelmä- ja luennointitilaisuuksia laajasta kirjosta Kiinan kulttuuria, historiaa ja yhteiskuntaa käsitteleviä aiheita. Merkittävässä roolissa seuran tiedonvälitys- ja kansansivistystehtävän toteuttamisessa on seuran julkaisema Kiina sanoin ja kuvin -lehti, joka ilmestyi kuluneenakin vuotena neljänä numerona. Lehdessä julkaistaan Suomen parhaiden Kiina-asiantuntijoiden artikkeleita eri aloilta, ja se lähetetään kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille sekä useisiin kirjastoihin.

Yleisestä toimintaympäristöstä todettakoon, että Suomen ja Kiinan suhteet jatkuivat vuonna 2018 hyvinä ja presidentti Sauli Niinistön vastavuoroinen vierailu Kiinaan sovittiin tapahtuvaksi ajalle 13.–16.1.2019. Alkuvuodesta 2018 Suomi toivotti tervetulleeksi Ähtärin eläinpuistoon kaksi pandakarhua, Lumin ja Pyryn, joiden sijoittamisesta Suomeen oli sovittu edellisvuonna presidentti Xi Jinpingin valtiovierailulla.

Kiinalaisten matkailijoiden määrä Suomessa jatkoi kasvuaan. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 kiinalaisten yöpymisiä oli 333 000 yöpymisvuorokautta, eli 6,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu on todennäköisesti todellisuudessa suurempi, sillä tilastokeskus ei tilastoi esimerkiksi kaikkia Airbnb-palvelun kautta varattuja yöpymisiä. Myös kiinalaisten kiinnostus investoida Suomeen on jatkanut nousuaan.

Tarve Kiinaa koskevalle tiedolle ja käytännön neuvoille jatkaa siis kasvuaan, mikä korostaa Suomi–Kiina-seuran perustehtävän, Kiinaa koskevan yleissivistyksen laventamisen ja syventämisen, jatkuvaa tärkeyttä. Suomi–Kiina-seuralla tulee täten olemaan vastaisuudessakin paljon annettavaa Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-strategian käytännöllisessä toteuttamisessa.

Vuosikokous

Seuran vuosikokous pidettiin Helsingissä Annantalolla lauantaina 28.4.2018. Vuoden 2017 tehdyn sääntömuutoksen mukaisesti kaikki hallituksen jäsenet olivat erovuorossa ja tilalle valittiin seuraavat 12 jäsentä: Hannu Ahola, Elias Edström, Saara Hartzell, Pirjo Järvi, Jyrki Kallio, Juhani Lillberg, Janna Lipiäinen, Laura Mursu, Aivi Ojala, Leena Salminen, Ari W. Sulin ja Harry Zilliacus. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Mikko Puustinen.

Hallinto

Suomi–Kiina-seuran hallitukseen kuuluivat vuonna 2018 seuraavat henkilöt (erovuoroisuus suluissa): puheenjohtajana Mikko Puustinen (2021) ja hallituksen jäseninä: Hannu Ahola (2021), Elias Edström (2019), Saara Hartzell (2020), Pirjo Järvi (2021), Jyrki Kallio (2021), Juhani Lillberg (2019), Janna Lipiäinen (2020), Laura Mursu (2020), Aivi Ojala (2020), Leena Salminen (2019), Ari W. Sulin (2021) ja Harry Zilliacus (2019).  Varapuheenjohtajaksi valittiin 14.6.2018 pidetyssä hallituksen kokouksessa Harry Zilliacus. Työvaliokuntaan valittiin Annika Heikinheimo, Mikko Puustinen, Ari W. Sulin ja Harry Zilliacus.

Hallitus on toimikauden aikana kokoontunut kolme kertaa. Kiina sanoin ja kuvin -lehden uudeksi päätoimittajaksi valittiin Annika Heikinheimo.

Seuran toiminnantarkastajina ovat toimineet Marianne Edvik-Toivonen ja Veli Rosenberg.

Varatoiminnantarkastajina toimivat Ritva Tamminen ja Heikki Pihlaja.

Toimisto

Seuran toimisto ja kirjasto sijaitsevat Helsingissä osoitteessa Heikkiläntie 8 B, 2. krs. Seuran arkistot sijaitsevat osoitteessa Lauttasaarentie 38. Toimisto ja kirjasto olivat avoinna sopimuksen mukaan.

Seuran verkkosivujen osoite on www.kiinaseura.fi. Seuralla on myös Facebook-sivut sekä Instagram-tili.

Seura on sopeutunut hyvin niukkoihin taloudellisiin olosuhteisiin ja pystynyt säilyttämään asiantuntijaorganisaation luonteensa pienistä henkilöresursseistaan huolimatta. Seuran toimistoa pyörittää toimistonhoitaja, Annika Heikinheimo, joka vastaa mm. jäsen- ja talousasioista sekä tapahtumien käytännön järjestelyistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen noustessa edellisestä vuodesta, toimistonhoitajan työaikaa nostettiin 35 tuntiin viikossa syyskuusta 2018 lähtien.

Seuran toimiston puoleen käännytään mitä moninaisimpia neuvoja ja apua kysyen ja seura onkin pystynyt auttamaan kysyjiä ongelmissa.

Paikallisosastot

Suomi–Kiina-seura on koko maan kattava järjestö. Seuran toimisto vastaa toiminnan yleisestä hallinnoimisesta ja maata kattavan toiminnan puitteiden luomisesta. Paikallista harrastustoimintaa organisoivat seuran paikallisosastot, kukin resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Vuonna 2018 paikallistoimintaa järjestivät osastot Iisalmen seudulla, Joensuussa, Jyväskylässä, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa.

Toiminnan runko on aikaisempien vuosien tapaan koostunut esitelmätilaisuuksista, kursseista, näyttelyistä, ruokailloista, myyjäisistä sekä Kiina-esittelyistä erilaisissa oppilaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kiinalaisen uudenvuoden juhlinnan perinnettä ylläpidettiin myös vuonna 2018 järjestämällä joko itse tapahtumia tai järjestämällä yhteislähtöjä Helsingin uudenvuoden tapahtumaan. Tampereen osasto on järjestänyt lapsille suunnattuja kieli- ja harrastekursseja sekä muita kiinalaisen kulttuurin tilaisuuksia. Erityisen suosittu vuonna 2018 oli Tampereen osaston kesäleiri. Turun osasto aloitti lapsille suunnattujen kielikerhojen järjestämisen. Osastojen järjestämistä tilaisuuksista on tarkempia tietoja paikallisosastojen omissa toimintakertomuksissa (liitteenä).

Näyttelyt ja tilaisuudet

Vuoden suurin tapahtuma oli Keskuskadulla ja Jääpuistossa 15. helmikuuta järjestetty Kiinalainen uusivuosi, johon osallistui arvioiden mukaan noin 40 000 kävijää. Seura toimi tapahtumassa edellisten vuosien tapaan toisena järjestävänä tahona yhdessä kulttuurikeskus Caisan kanssa. Tapahtuman tiimoilta seura teki jälleen yhteistyötä myös mm. Kiinalaisen ystävyysseuran, kiinalaisten opiskelijoiden järjestön CSSA UH:n sekä Suomen Wushu Kungfu Ry:n kanssa. Vuonna 2018 kahdennentoista kerran järjestetty tilaisuus järjestettiin poikkeuksellinen laajana. Tapahtuma laajeni Rautatientorin Jääpuistoon ja lisäksi erilaisia satelliittitapahtumia järjestettiin ympäri Helsinkiä. Uusia yhteistyökumppaneita olivat mm. Korjaamo, Helsinki Business Hub ja NewCo Helsinki. Monikielisenä juontajana tapahtumassa toimi Shiyu Miao ja tapahtuman tuotantoavustajana toimi korkeakouluharjoittelija Sami Huttunen.

Tiistailuennot ja muut keskustelutilaisuudet:

Tiistailuennot Helsingissä:

12.2.  Kiinalainen horoskooppiLuennoitsija: Veli Rosenberg (Kiina-asiantuntija)
Paikka: Lauttasaaren kirjasto

20.3.  Kiinalainen runous kautta aikojenLuennoitsija: Pertti Seppälä (sinologi, suomentaja, kirjalija)
Paikka: Rikhardinkadun kirjasto

16.4.  Kiinalainen lääketiedeLuennoitsija: Helena Hallenberg (FT, kiinalaisen terveydenhoidon terapeutti)
Paikka: Lauttasaaren kirjasto

26.6. “Yhdenlaisissa äänissä ei ole mitään kuultavaa” – Miesten välinen rakkaus Kiinan klassisessa kirjallisuudessa ja filosofiassa
Luennoitsija: Jyrki Kallio (FT, vanhempi tutkija (Ulkopoliittinen instituutti))
Yhteistyössä: Helsinki Pride 2018
Paikka: Metsätalo, Helsingin Yliopisto

25.9. Kiinan muuttuva media- ja viestintäkenttäLuennoitsija: Mikko Puustinen (FM, EMBA, Kiina-konsultti)
Paikka: Lauttasaaren kirjasto

16.10. Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista
Luennoitsija: Mari Manninen (toimittaja)
Paikka: Rikhardinkadun kirjasto

11.12. Suomalaista arkkitehtuuria Kiinassa
Luennoitsija: Pekka Salminen (professori, arkkitehti)
Paikka: Annantalo

Näyttelyt:

1.–20.2. Tervetuloa Pekingiin -valokuvanäyttely
Kiinalaisen uudenvuoden yhteydessä Pekingiä esiteltiin valokuvien muodossa. Kuvaesityksen teemoina olivat Pekingin maailmanperintökohteet, kaupungin ruokakulttuuri, perinteinen ja moderni Peking sekä talviolympialaiset 2022.
Paikka: Keskuskatu & CityCenter
Yhteistyössä: Beijing Municipal Commission of Tourism Development & Kulttuurikeskus Caisa

Julkaisutoiminta

Kiina sanoin ja kuvin -lehdestä julkaistiin 63. vuosikerta. Lehtiä ilmestyi 4 numeroa 24-sivuisina.

Kiina sanoin ja kuvin -lehti pyrkii aikakauslehtien impressioiden kirjaamisen ja sanomalehtien uutisvälityksen sijaan tarjoamaan lukijoille syventävää ja kulttuurisia taustoja valottavaa tietoa Kiinasta.

Lehti postitettiin kaikille jäsenmaksunsa maksaneille seuran jäsenille sekä ilmaiskappaleena valikoiduille kirjastoille, oppilaitoksille ja kansanedustajille.

Nuorten Kiina-kiinnostukseen liittyvä haastattelututkimus

Suomi–Kiina-seuran aloitteesta seura yhdessä C21-kaupunkien Kiina-verkoston kanssa päätti loppuvuodesta 2018 toteuttaa keväällä 2019 haastattelututkimuksen, jossa 15-19-vuotiailta Suomessa asuvilta nuorilta (yht. 500 haastattelutulosta) kysellään heidän Kiina-kiinnostuksestaan.

Taustalla on seuran ja C21-kaupunkien huoli suomalaisnuorten mahdollisesti alhaisesta Kiina-kiinnostuksen tasosta huolimatta Kiinan kasvavasta vaikutuksesta Suomeen ja suomalaisiin. Tutkimuksen toteuttaa Suomen Kyselytutkimus Oy ja tutkimuksen tulokset julkaistaan kevään 2019 aikana.

Mikäli tulokset osoittautuvat edellä mainitun kaltaisiksi, miettii seura yhdessä C21-kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa, mitä asialle on tehtävissä. Jos tutkimus osoittautuu hyödylliseksi työkaluksi, jatketaan sen toteuttamista myös tulevina vuosina ja mahdollisesti laajemmassa mittakaavassa suuremman toimijajoukon tukemana.

Seuran arkistojen järjestäminen

Arkistojen järjestäminen on jäänyt toimistonhoitajan hoidettavaksi ulkopuolisen avustuksen uupuessa. Muiden työtehtävien ohella arkistojen järjestäminen on edennyt valitettavan hitaasti. Seuran arkistot sijaitsevat Helsingin Lauttasaaressa yhdessä seuran irtaimistovaraston kanssa.

Sanakirjahanke

Seura allekirjoitti syksyllä 2018 Kielikone Oy:n kanssa sopimuksen suomi–kiina-sanakirjan julkaisemisesta sähköisessä muodossa. Sopimus antaa Kielikoneelle oikeuden julkaista sanakirja osana palvelujaan ja se aloitti työn digitaalisen sanakirjan julkaisemiseksi syksyn 2018 aikana. Koska kyseinen aineisto on määrältään valtava (yli 100 000 suomenkielen sanaa) ja osa siitä vaatii vielä tarkistamista ja korjauksia, ei sanakirjan julkaisuajankohtaa voida vielä määritellä.

Kansainvälinen toiminta

Johtuen Suomi–Kiina-seuran asemasta Kiinan suomalaisena ystävyysseurana, sen yhteistyökumppani Kiinassa on ministeriötasoinen Kiinan kansan ulkomaisia ystävyyssuhteita hoitava seura. Käynnissä on Kiinan kansan ulkomaisia ystävyyssuhteita hoitavan seuran puheenjohtajan Suomeen suuntautuvan vierailun suunnittelu sopivana ajankohtana.

Yhteydet Kiinan suurlähetystöön

Seuran yhteydet Kiinan Helsingissä sijaitsevaan suurlähetystöön ovat aina olleet hyvät. Seuran hallitus vieraili suurlähettiläs Chen Lin kutsumana Kiinan suurlähetystössä 14.6. Kiinan suurlähettiläs Chen Li, suurlähettilään avustaja Ma Zice ja kulttuurineuvos Guo Xiaoguang puolestaan vierailivat seurassa perinteisillä pikkujouluglögeillä 13.12.

Seuran talous ja jäsenmäärä

Toiminnan tasoa pidettiin korkeana ja tilaisuuksia järjestettiin sekä seuran toimiston että paikallisosastojen toimesta, joko omin voimin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Talouden tulos oli 4839,84 € alijäämäinen ja summa kirjataan ylijäämä-/alijäämätilille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö avusti seuraa 50 000 € suuruisella avustuksella. Avustuksen noustessa edellisestä vuodesta seuran toimistonhoitajan työaikaa pystyttiin nostamaan 35 tuntiin viikossa.

Suomi–Kiina-seuraan kuului 31.12.2018 kaikkiaan 754 (814 v. 2017) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, joten maksaneiden jäsenten määrä laski 60 (30 v. 2017) jäsenellä. Maksaneista jäsenistä ainaisjäseniä oli 63 (71). Yritys- ja yhteisöjäseniä oli 19 (21 v. 2017). Seuran jäsenrekisterissä oli 31.12.2018 kaikkiaan 893 (934 v. 2017) henkilö-, yritys- ja yhteisöjäsentä, huomioiden myös jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet.

Vuoden 2018 kuluessa seuraan liittyi 28 (40 v.2017) uutta jäsentä. Yritysjäseneksi liittyi vuoden aikana kaksi (2 v. 2017) uutta yritystä.