Suomi–Kiina-seura perustettiin edistämään suhteita Kiinan kansantasavaltaan jo alkukesällä 1951, siis vain vajaat kaksi vuotta kansantasavallan perustamisen jälkeen ja noin vuosi sen jälkeen, kun Suomi oli tunnustanut uuden Kiinan. 1950-luvulla seuran toiminta oli varsin vilkasta ja monipuolista. Jäsenistö oli melko suuri ja siihen kuului väkeä eri yhteiskuntakerroksista ja ideologisista suunnista. 1960-luvulla Kiinan poliittinen ja kulttuurinen eristyminen vähensi suomalaisten kiinnostusta ja myös kiinalaisten halu jatkaa 1950-luvun vireää kulttuurivaihtoa väheni.
Seuran toiminta painottui kulttuurin alueelle ja 1960-luvulla seura toi Suomeen useita kiinalaisia taiteilijaryhmiä. Kulttuurivallankumouksen kausi katkaisi yhteistyön 1960-luvun lopulta aina 1970-luvun alkuun. Seura aloitti kuitenkin uudelleen jo 1960-luvulla alkaneen matkailutoiminnan Suomesta Kiinaan 1970-luvun alussa.
1960-luvun viime vuosina ja 1970-luvun alussa Kiina alkoi kiinnostaa etenkin nuorta polvea. Alkoi uusi toiminnan voimistuminen ja jäsenmäärän huomattava nousu. Jäsenten kiinnostus kohdistui silloin etenkin ajankohtaiseen yhteiskuntakehitykseen ja Kiinan kansainvälis-poliittiseen linjaan. Toiminnan mahdollisuuksia paransi elpynyt kulttuurivaihto sekä seuran tarjoamat uudet matkailumahdollisuudet Kiinassa. 1970-luvun loppupuolella Kiinan linjan kriisi – ja yleinen järjestöaktiivisuuden väheneminen – näkyi jäsenmäärän hienoisena laskuna; sen sijaan seuran toiminta jatkui hyvin aktiivisena. 1970-luvun puolestavälistä lähtien myös kulttuuri- ja opiskelijavaihto elpyivät uudelleen. Matkailu Suomen ja Kiinan välillä asettui normaaleihin uomiinsa, kun Finnair avasi suoran lentoyhteyden Helsingin ja Pekingin välille kesäkuussa 1988.
1980-luvulla kiinnostus Kiinaan jälleen kasvoi. Tietoja haluttiin yhteiskunnallisesta kehityksestä, siitä mutkittelevasta uudistusprosessista ja nopeasta talouskasvusta, joka Kiinassa oli meneillään. Toisaalta kiinnostus kohdistui Kiinan kulttuuriin ja sen sivilisaation jatkuvasti eläviin peruspiirteisiin. Niin virallisen kuin epävirallisenkin kulttuurivaihdon voimakas lisääntyminen ja erityisesti matkailun räjähdysmäinen kasvu 1990-luvulla lisäsivät seuran tehtäviä.
Kulttuurivaihtoa Suomi–Kiina-seura on välittänyt Suomeen Kiinasta useita näyttelyitä ja esiintyjäryhmiä. Itse asiassa suurin osa maiden kulttuurivaihtoon kuuluvista suurista hankkeista on tapahtunut seuran myötävaikutuksella.
Lisätietoa kulttuurivaihdosta artikkelissa: Miten käy kulttuurivaihdon?
Jo 1950-luvulla seura toi Suomeen akrobaatti- ja peking-oopperaryhmiä. 1970-luvulta alkaneella kaudella seura on järjestänyt useiden perinteisten oopperaryhmien, laulu- ja tanssiseurueiden sekä nukke- ja varjoteattereiden vierailuja Suomeen.
Viimeisin suuri vierailu oli 2001 elokuussa tapahtunut yue-oopperan vierailu Helsingissä ja Porissa. Seura on myös järjestänyt useita kiinalaisen kuvataiteen näyttelyjä Suomessa. Näistä mainittakoon erityisesti maassamme 1985 järjestetty kiinalaisen kalligrafian näyttely ja vuonna 1993 Suomeen tuotu Aito kopio -näyttely. Vuosina 1998–2000 seura on ollut mukana kun-oopperan Lunta keskikesällä rekonstruktioprojektin tutkimus- ja valmistelutyössä yhdessä Aasia Helsingissä -festivaalin ja Suomen ulkoasiainministeriön kanssa.
Toukokuussa 2010 seura toteutti yhdessä Aasia Helsingissä+ -festivaalin kanssa kun-oopperavierailun. Helsingissä, Iisalmessa ja Vaasassa nähtiin 1600-luvulla eläneen kirjailija Li Yun näytelmä Salattu suhde, jota ei alkuperäisessä asussaan ole esitetty missään viimeiseen 300 vuoteen. Vierailu Suomeen toimi näytelmän uusintaensi-iltana ja ensiesityksenä Kiinan ulkopuolella. Tämän on tehnyt mahdolliseksi rekonstruktiotyö, johon ovat osallistuneet kun-oopperamusiikin tuntija professori Fu Xueyi ja ohjaaja-tuottaja Yu Shaofei. Esityksen tuomisen Suomeen teki mahdolliseksi Suomen opetusministeriön taloudellinen tuki sekä Finnairin kanssa tehty yhteistyö.
Suomi–Kiina-seuran intresseihin kuuluu myös suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekeminen Kiinassa. Luonnollisesti seuran mahdollisuudet tässä ovat rajalliset. Seura on kuitenkin pystynyt yhteistyössä kiinalaisen veljesjärjestönsä kanssa viemään ja osaksi kustantamaankin Kiinaan eräitä pieniä esiintyjäryhmiä. Yksi huomattavimpia viimeaikaisia tapahtumia oli maittemme väliseen kulttuurivaihtoon kuuluneen Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän ja Company Toothpickin yhteinen esiintymismatka Pekingiin ja Shanghaihin syksyllä 2000. Vuoden 2003 aikana seura vie Iisalmen kameran kokoaman Suomen luontoa kuvin -valokuvanäyttelyn kierrokselle Kiinaan. Suomi–Kiina-seura on säilynyt koko toiminta-aikansa yhtenä suurimmista ystävyysseuroista ja selvästi merkittävimpänä niistä, joiden ystävämaa on Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Vaikka seuran suhtautuminen Kiinan kansantasavaltaan on myönteinen, se on pyrkinyt säilyttämään terveen kriittisyyden maan tapahtumia ja oloja kohtaan. Seuran johto on lisäksi aina – myös poliittisimman kiinnostuksen aikoina – pyrkinyt pitämään Suomi–Kiina-seuran laajapohjaisena kansalaisjärjestönä, joka kokoaa piiriinsä hyvinkin eri tavalla ajattelevia ihmisiä.
Elokuussa 2001 seura vietti perustamisensa 50-vuotisjuhlia Aleksanterin teatterissa järjestetyn yue-oopperan esityksellä sekä järjestämällä yhdessä Suomen kuntaliiton kanssa Suomen ja Kiinan välistä matkailua ja paikallistason järjestöjen välistä yhteistyötä käsittelevän symposiumin.
Syksyllä 2002 peking-oopperaryhmä esitti Helsingissä ja Jyväskylässä oopperan Jäähyväiset jalkavaimolle. Näytäntöjen oheen oli järjestetty myös samannimisen kiinalaisen elokuvan esitykset.
Helsingissä nähtiin joulukuussa 2003 peking-oopperaryhmän esityksenä klassikkonäytelmä Zhaon perheen orpo. Silkille kirjottu – Suzhoun silkkikirjontataidetta -näyttely oli joulukuussa 2004 esillä Helsingissä ja tammikuussa 2005 Iisalmessa. Keväällä 2005 Helsingissä vieraili peking-oopperaryhmä, joka esitti useita eri ohjelmia. Vierailu oli samalla 50-vuotisjuhla ensimmäisen, vuonna 1955 Suomeen tehdyn kiinalaisen oopperavierailun kunniaksi. Vierailu järjestettiin yhteistyössä Aasia Helsingissä -festivaalin kanssa.
Seura valmisti vuonna 2006 opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön avustuksella kolme valokuvanäyttelyä C.G.E. Mannerheimin ratsastusmatkalta halki Aasian. Näyttelyt varustettiin Mannerheimin matkapäiväkirjasta poimituilla, kuvia selittävillä, kuvateksteillä. Näyttelyajankohta oli historiallinen, sillä Mannerheimin Aasian-matkan alkamisesta tuli kuluneeksi sata vuotta. Yksi valokuvanäyttelyistä toimitettiin kiertämään Kiinaa ja sen ensiesillepano tapahtui Ürümqissa elo–syyskuun vaihteessa, juuri silloin kun tuli kuluneeksi 100 vuotta Mannerheimin saapumisesta Kiinan maaperälle. Toinen valokuvanäyttelyistä avattiin 29. päivänä elokuuta Suuressa Silkkitiemuseossa Oshin kaupungissa Kirgisiassa. Myös tämä päivämäärä oli historiallinen, sillä juuri tuona päivänä tuli kuluneeksi 100 vuotta Mannerheimin saapumisesta Oshiin. Mannerheimin matkan ratsastusosuus alkoi sata vuotta sitten juuri tästä kaupungista. Kuukautta myöhemmin näyttely avattiin Kirgisian kansallismuseossa maan pääkaupungissa Bishkekissä. Kolmas näyttely oli esillä Lasipalatsin näyttelytilassa ja Lasipalatsin näyteikkunoissa. Näin näyttely oli esillä myös Helsingissä syyskuun tärkeiden huippukokousten aikana ja juhlisti alkuperäisen Aasian-matkan alkamisen satavuotista historiaa.
Matkoja Kiinaan Suomi–Kiina-seura ryhtyi järjestämään ensimmäisenä ryhmämatkoja Suomesta Kiinaan jo vuonna 1961. Niitä tehtiin säännöllisesti vuodesta 1971 lähtien aina vuoteen 1994. Tällä hetkellä seuran matkatoiminta on pienimuotoista ja osin koeluontoista.
Yhä useampien tavallisten matkanjärjestäjien ryhdyttyä tekemään matkoja Kiinaan tuli tavallisten turistimatkojen järjestäminen seuralle tarpeettomaksi. Seura haluaakin tutkia mahdollisuuksiaan edistää matkailua Kiinasta Suomeen sekä järjestää vaativampia erikoismatkoja.
Seuran toimisto on antanut runsaasti yleistä matkailuneuvontaa yhä lisääntyvälle Kiinaan lähtevien joukolle. Etenkin yksityismatkailijat ovat käyttäneet hyväkseen seuran tarjoamia tietoja ja palveluksia.
Kansainväliset yhteydet Suomi–Kiina-seuralla on hyvät yhteydet kahteen kiinalaiseen järjestöön: Kiinan kansan ulkomaisia ystävyyssuhteita hoitavaan seuraan sekä Kiinan kansainväliseen kulttuuriseuraan. Kiinan kansainvälisiä ystävyyssuhteita hoitava seura on auttanut Suomi–Kiina-seuraa monessa kulttuurivaihtoon liittyvässä kysymyksessä toimimalla mm. esiintyjäryhmien ja erikoismatkaryhmien isäntänä. Seurat vaihtavat silloin tällöin valtuuskuntia ja vuonna 2001 Suomessa vieraili KKUYHS:n valtuuskunta varapuheenjohtaja Su Guangin johdolla osallistumalla myös Suomi–Kiina-seuran 50-vuotisjuhlaan.
Seuralla on myös ollut jonkin verran yhteyksiä Länsi-Euroopan Kiina-ystävyysseuroihin. Kiinteimmät suhteet ovat ymmärrettävästi olleet Pohjoismaisiin Kiina-ystävyysseuroihin.