Kiinan kansantasavallan lipun käytöstä

Kansantasavallan lippua käytetään paitsi kansantasavallasta kotoisin olevien vieraiden, myös hongkongilaisten ja macaolaisten vierailun yhteydessä. Tämän rinnalla lisäksi voidaan käyttää myös Hongkongin omaa ja Macaon omaa lippua.

Taiwanin (Kiinan tasavallan) valtiolippua ei tule käyttää missään tilaisuudessa, johon osallistuu myös kansantasavallan kiinalaisia. Taiwanin lippua ei tule myöskään käyttää missään virallisessa (valtion, valtion laitoksen, kunnan) tilaisuudessa, koska Suomi ei tunnusta Kiinan tasavaltaa. Taiwanin valtiolipun tilalla suositellaan käytettäväksi tilaisuudesta riippuen esim. Taipein yleisurheiluliiton tms. lippua. Mikäli tilaisuuteen osallistuu vain taiwanilaisia, ei pidä käyttää Kiinan kansantasavallan lippua, koska vieraat kokisivat sen loukkaavana.

Kiinan ja Taiwanin lippuja ei missään nimessä tule sekoittaa keskenään. Molemmat liput ovat punaisia, mutta vasemmassa yläkulmassa on Kiinan lipussa viisi keltaista tähteä, Taiwanin lipussa valkoinen aurinko sinisellä pohjalla. Lipputangossa tai pöydällä isäntämaan lippu on aina heraldisesti oikealla eli edestä katsottuna vasemmalla.

Kiinalaiset nimet

Kiinalaiset nimet sanotaan Kiinassa aina järjestyksessä sukunimi–etunimi: Zhang Pengfei (Zhang on sukunimi), Jiang Zemin (Jiang on sukunimi). Sukunimet ovat lähes aina yksitavuisia (eli kirjoitetaan yhdellä kirjoitusmerkillä) ja kutsumanimet yksi- tai kaksitavuisia (eli muodostuvat yhdestä tai kahdesta kirjoitusmerkistä). Yleisimpiä sukunimiä ovat Zhang, Wang, Li, Zhao, Liu, Chen, Yang, Wu, Huang ja Zhou. Kaksitavuisia sukunimiä on vain muutama, ja niistä yleisimmät ovat Sima ja Ouyang. Kiinassa ei ole etunimikalenteria, joten nimenanto on periaatteessa vapaata. Niinpä esim. henkilön sukupuolta ei varsinkaan kiinaa osaamaton henkilö osaa etunimestä päätellä. Länsimaiseen käytäntöön tottuneet kiinalaiset saattavat ilmoittaa nimensä nurinkurisessa järjestyksessä: Pengfei Zhang. Shi Shenghua voi ulkomailla käyttää etunimeä David, ja saattaa kirjoittaa nimensä muodossa David Shi, David Shi Shenghua, David S.H. Shi tai vaikkapa Shi David S.H. Kiinalaisia puhutellaan aina joko koko nimellä tai pelkällä sukunimellä. Pelkkää kutsumanimeä käytetään vain perhepiirissä. Suomeksi on kohteliainta käyttää joko koko nimeä (Dong Lan) tai sukunimeä tittelin kanssa (rouva Dong).

Kiinassa asuu kymmeniä kansallisuuksia, joiden äidinkieli ei ole kiina. Esimerkiksi uiguureilla, tiibetiläisillä ja mongoleilla on omankielisensä nimet. Kiinan kansantasavallassa kiinalaiset (eli ei-vähemmistökieliset) henkilön- ja paikannimet translitteroidaan aina mandariinikiinan mukaisessa asussa ja käyttäen pinyin-äännekirjoitusta. Koska kiinalaiset ovat tottuneita kirjoitusmerkkeihin, mutta eivät aakkostoon perustuvaan pinyiniin, tehdään pinyinin käytössä paljon virheitä. Yleisin virhe on, että kaikki tavut kirjoitetaan erikseen. Kaksiosaiset kutsumanimet tulee kirjoittaa yhteen: Mei Lan Fang po. Mei Lanfang. Vokaalilla alkavat tavut erotetaan yhteenkirjoitettaessa heittomerkillä: Kiinan suosituimpiin turistikohteisiin kuuluva vanha pääkaupunki on Xi’an (äännetään ”sii-an”) eikä Xian (äännetään ”sien”). On myös huomattava, että pinyinissä ovat käytössä sekä u että ü. Sukunimen Lü (ääntyy ”lyy”) näkee varsin usein kirjoitettuna väärin Lu (ääntyy ”luu”). Kiinalaisten nimien translitteroinnissa kannattaakin turvautua asiantuntija-apuun.

Taiwanilla ei käytetä pinyiniä eikä muutakaan standardisoitua translitterointia. Hongkongissa nimet kirjoitetaan yleisimmin Kantonin tai muun paikallisen murteen mukaisessa asussa, joiden translitteroinnista ei ole olemassa standardia. Yhteenkirjoittamisen sijaan Hongkongissa ja Taiwanilla käytetään tavuviivaa: Ng Siu-ming.

Ruoka

Kiinalainen pitää kiinni vakiintuneista ateria-ajoista. Yhdenkin aterian jättäminen väliin herättää huolta asianomaisen terveydestä. Aterioilla tarjotaan kiinalaista ruokaa, joka syödään puikoin. Jos ulkomaalaiselle ei ole jo valmiiksi katettu veistä ja haarukkaa, voi niitä pyytää.

Kohteliaan isännän tehtäviin kuuluu nostella vieraan lautaselle herkkupaloja. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi. Mikäli vieraat tyhjentävät tarjoiluastian, isäntä tilaa lisää. Vieraanvaraisuutta osoitetaan valitsemalla kalliita ruoka-aineita ja juomia, kuten harvinaista riistaa, erikoisuuksia. Tarjoilua suunniteltaessa on hyvä välttää ruokalajeja, joiden valmistuksessa käytetään maitoa tai kermaa tai voita (maitokeitot, kastikkeet, juusto, rahka), joiden käyttö aiheuttaa niihin tottumattomalle vatsavaivoja. Tästä poikkeuksena ovat kylmänä erikseen tarjottavat jäätelö ja jugurtti. Liha tarjoillaan hyvin kypsennettynä ja mieluiten pieninä paloina. Ruoka-aineiden tarjoamista kypsentämättöminä tai vain raakakypsytettyinä tulee välttää. Länsimainen vierasateria sisältää aasialaiselle liikaa eläinvalkuaista suhteessa tarjottavien vihannesten ja viljatuotteiden määrään. Siksi on kohteliasta varata pöytään keitettyjä vihanneksia ja keitettyä riisiä tai perunoita vieraiden itsensä annosteltavaksi. On hyvä, että kiinalaisia vieraita isännöivät koordinoivat ruokalistansa keskenään etukäteen, ettei vieraille tarjota jokaisessa pöydässä lohta tai poroa.

Ruokajuoma

Kiinalaiset eivät harrasta viini- vaan viina-, konjakki- ja whiskykulttuuria. Lasia nostetaan aina toisen kanssa. Usein on tapana, että isäntä nousee jossain aterian vaiheessa kiertääkseen kaikki pöydät ja nostaakseen maljan jokaisen läsnäolevan kanssa seisten. Vieras voi halutessaan tehdä samoin.

Ruokajuomaksi tulee varata mahdollisen viinin ja oluen lisäksi myös sekä hiilihapollista ja -hapotonta kivennäisvettä ja mielellään myös kuumaa vettä termoskannussa. Tervetulomaljojen ja cocktailjuomien alkoholittoman vaihtoehdon määrän on hyvä olla normaalia suurempi ja tämän vaihtoehdon osoittamiseen vieraille tulee kiinnittää huomiota.Kiinalaiset eivät käytä alkoholia juopuakseen. Jos niin tapahtuu, siihen suhtaudutaan suopeasti. Kiinalaisen perinteen mukaan isännän tulee yrittää juottaa vieraansa humalaan humaltumatta itse. Ei ole sopivaa kieltäytyä nostamasta maljaa, joka on esitetty, mutta sen voi tyhjentää kokonaan tai osittain.

Lahjat

Kiinalaiset vieraat tuovat poikkeuksetta mukaan jonkin lahjan ainakin pääisännälle, mutta usein jokaiselle vierailuun osallistuvalle. Kohtelias isäntä varaa arvokkaamman lahjan korkeimmalle vieraalle ja vaatimattomamman jokaiselle vieraalle.

Taideteollisuustuotteiden lisäksi on hyvä muistaa teollisen muotoilun käyttöesineet sopivina lahjoina. Yhteisölle annetun lahjan on hyvä olla sellainen, että sen voi panna esille ja siitä käy ilmi, mistä maasta ja keneltä se on. Värillinen lasi on pidettyä. Liian pelkistetty muotoilu ei viehätä perinteistä kiinalaista.

Koruista solmioneula miehelle ja rintakoru naiselle ovat onnistuneita valintoja. Kalvosinnappeja ei juuri näe käytössä. Musiikkilahjat tulee antaa CD-levyinä. Maisemakuvakirjat, postimerkkilajitelmat ja suomalaiset kolikot pahvikansiossa ovat myös onnistuneita lahjoja. Suomalainen suklaa ja alkoholijuomat sopivat mös lahjoiksi. Toisin kuin eräissä muissa Aasian maissa puukko on arvostettu suomalainen taidonnäyte ja täysin sopiva lahja Kiinassa. Sen sijaan kynttilöiden käyttö ei ole yleistä, joten kynttilänjalkoja lahjoina tulee välttää tuikkuja lukuunottamatta.

Vieraalle järjestetty ohjelma

Kiinalaiselle vieraalle järjestetty ohjelma tulee olla täysi ilman katkoja, missä vieraan oletetaan tekevän jotain itse. Kiinalainen arvostaa suuresti, jos arvokkain isäntä on vastassa ja saattamassa ja viettää vierailun aikana runsaasti aikaa hänen kanssaan. Hae vieras ulko-ovelta tai portilta ja saata hänet sinne. Älä kieltäydy isäntäsi seurasta Kiinassa. Yksin liikkuva ulkomaalainen herättää huomiota. Suomalainen voi pyytää Kiinassa käydessään muutamaa tuntia vapaata ohjelmaa, mutta isäntä saattaa suhtautua ajatukseen epäröiden.

Kiinalaiset lähtevät helpommin kuin suomalaiset mukaan leikkimieliseen hauskanpitoon. Vieraita pyydetään mukaan laulamaan karaokea ja on hyvä, jos joku vieraista uskaltautuu mukaan. Pelihimo aiheuttaa aasialaisissa riippuvuutta yhtä helposti kuin alkoholi suomalaisissa. Kiinalaisvieraat haluavat usein tietää, missä on lähin kasino ja viihtyvät muuallakin pelikoneiden luona. Isäntä voi seurata mukana, mikäli haluaa.

Kiinalaiset eivät ole suomalaisia seikkailunhaluisempia kulinaristisesti.

Aasiassa sana ”sauna” yhdistetään usein hieromalaitokseen ym. palveluihin, jolloin saunomisen esittäminen isännän puolelta saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Paras tapa tutustuttaa kiinalainen vieras saunaan on majoittaa hänet siten, että hänellä on tilaisuus saunoa omassa rauhassa ja omiensa seurassa.

Kiinassa ei käytetä erityisiä ilta-asuja, joten kiinalainen vieras tarvitsee isännältään etukäteisohjeita, mikäli hänen edellytetään olevan pukeutuneena johonkin tilaisuuteen muuten kuin siistiin arkiasuun ilman värivaatimuksia. Hattu kuuluu kiinalaisen miehen asuun eikä hän tiedä, että Suomessa hänen oletetaan riisuvan hattunsa sisälle astuessaan. Avokaulaiseen tai hihattomaan asuun sonnustautunut nainen saattaa tuntea olevansa ylipukeutunut Kiinassa.

Tulkin käyttö

Kiinalainen vierasryhmä on harvoin niin yhtenäinen, että kaikki sen jäsenet olisivat englannin kielen taitoisia (he saattavat sen sijaan puhua japania, venäjää, ranskaa ym), mikä on useimmiten yhteinen kieli suomalaisen isännän kanssa.

Useimmilla vierasryhmillä on oma tulkki mukanaan, mutta jos isäntä haluaa olla varma oman sanomansa perille menosta, hän hankkii etukäteen oman tulkin, jonka kanssa on tilaisuus yhdessä valmistaa esitykset, perehtyä erikoissanastoon jne. Aikataulua suunniteltaessa on muistettava, että tulkkaus kaksinkertaistaa puheeseen tarvittavan ajan.

Tulkinkäyttöohjeet

• Puhu yksi lause tai asiakokonaisuus kerrallaan.
• Vältä kaskuja, sananlaskuja ja sitaatteja, ellei niistä ole sovittu etukäteen tulkin kanssa.
• Karsi esityksestä kaikki vain suomalaiselle ymmärrettävä sisältö, tarpeettomat paikannimet, yritysten ja yksityishenkilöiden nimet.
• Puhu loogisesti ja konstailematta. Pelkät faktat ovat yleensä tarpeeksi kiinnostavia vieraille.

Kun kasvot eivät ole tuttuja, tulee pitää huolta siitä, että tilaisuudessa läsnäolevat suomalaiset ja kiinalaiset esiintyvät arvojärjestyksessä ylhäältä alaspäin. Tämä ei ole tasa-arvon puutetta. Yhteiskuntajärjestelmien vuoksi kiinalaisen ja suomalaisen valinnan mahdollisuudet kohdistuvat eri asioihin. Kiinalaisessa yhteiskunnassa henkilökohtaiseen talouteen vaikuttaminen käy helpommin kuin suomalaisessa. Suomessa henkilökohtaisen vapauden tukena ovat sosiaaliset edut.
Suomalainen joutuu vastaamaan koko läntistä maailmaa koskeviin kysymyksiin. Kiinalaisen tiedot rajoittuvat usein vain omaan lähialueeseen.

Annikki Arponen 15.2.2005

Matti Nojonen

artikkeli julkaistu Kiina sanoin ja kuvin -lehden numerossa 3/2010

Ikävä kyllä, kaikista teoksista en ole löytänyt täydellisiä tietoja, osa vieraskielisistä teoksista saattaa olla suomennettukin, ja osassa teoksista on suomalaisen painoksen vuosi, osassa alkuperäisen. Jotkut kirjailijoista ovat kirjoittaneet useampiakin teoksia. Puutteista huolimatta olen kuitenkin ottanut mukaan tähän paljon sellaisiakin teoksia, joista en täydellistä tietoa ole löytänyt, jotta tätä listaa voisi joku aiheesta mahdollisesti kiinnostuva käyttää myöhemmin apuna. (Olisin varsin otettu, jos joku näissä merkeissä kääntyisi myöhemmin minun puoleeni korjauksin täydennyksin tahi kysymyksin, joten tässä sähköpostiosoitteeni: jari.laihia@luukku.com). Joihinkin olen myös liittänyt nettiosoitteita, joiden avulla voi löytää hieman lisätietoa etenkin uudemmasta kirjallisuudesta. Samoin joidenkin teosten jälkeen olen liittänyt omia kommenttejani.
— Jari Laihia

1. Aaltonen, Elma: Viidenneksi vanhin (Suomen Lähetysseura 1953).
2. Abdullah, Achmed: The Blue-Eyed Manchu (New York 1917). Achmed Abdullah Nadir Khan el-Durani oli tsaari Nikolai II:n pikkuserkun salanimi, kirjoitti myös elokuvasta tutun Bagdadin varkaan!
3. Abrahams, Peter: Kiinalainen käärme (1996).
4. d’Ancona, Jacob: City of Light (toimittanut ja englannintanut David Selbourne, Lontoo 1997). Alkuperäinen käsikirjoitus on joko 1270–1280-luvuilta tai huijausta!
5. Ballard, J.G: Auringon valtakunta (Empire of the Sun, 1984, suom. Jussi Nousiainen, Keuruu 1985). Tieteiskirjailijan vaikuttavat muistelmat sotavankeusajastaan Kiinassa.
6. Barr, Pat: Valkea lootus (Chinese Alice, 1981, suom. Seppo Harjulehto, Keuruu 1981). Nimellä viitataan Liisaan ihmemaassa. Kuvaa sitä, mitä Serp nimitti Shanghai Mindiksi; englantilaisten pyrkimystä eristäytyä kaikesta kiinalaisesta ja mitä tapahtuu kun päähenkilö rikkoo tätä eristäytymistä vastaan.
7. Barret, William E.: Left Hand of God. Filmatisaatiossa Humphrey Bogart! (Luojan vasen käsi, 1955, ohjaus Edward Dmytryk)
8. Becker, Stephen: Kiinalainen rosvo (1976).
9. Behr, Edward: Isku tyhjyyteen (1982).
10. Bell, William: Kielletty kaupunki (1991).
11. Biggers, Earl Derr: Pudonnut kukka.
    Charlie Chan ja avaimeton talo.
    Charlie Chan ja kiinalainen papukaija.
    Charlie Chan: Five Complete Novels. (erityisesti elokuviin keskittyy: www.charliechan.net)
12. Bonavia, David: The Chinese (1980). Lehtimiehen esittely Kiinasta.
13. Bosse, Malcolm: Sotalordi (suom. Anu Niroma, WSOY 1983). Fiktiivinen seikkailu, länsimainen mies sotalordin palveluksessa 1920-luvun Kiinassa.
    Taivaan tuli (Fire in Heaven, 1985, suom. Anu Niroma, Juva 1987). Edellisen jatko-osa, liikutaan 1940-luvulla.
14. Brecht, Bertold: Setsuanin hyvä ihminen.
15. Brent, Madeleine: Tuulentavoittelijan morsian: romanttinen jännitystarina 1800-luvun lopun Kiinasta ja Englannista (suom. Leena Järvi, Gummerus 1991).
16. Bridge, Ann: Huviretki Pekingistä (suom. Aune Suomalainen, Otava 1935). Romaani.
17. Broomhall, Marshall: Kenraali Fung (1924). Lähetyskirjallisuutta.
18. Buck, Pearl S.: Kiinan keisarinna (1956).
    Hyvä maa (The Good Earth, 193? suom. Vera Snellman, Juva 1953).
    Lohikäärmeen suku (suom. Helka Varho, WSOY 1947).
    Orjatyttö (suom. Tauno Tainio, Tammi 1950).
    Pojat (suom. Seere Sario, WSOY 1934).
    Rouva Liangin tyttäret (suom. Irmeli Järnfelt, Tammi 1970).
    Hajalle mennyt suku (1935).
    Herran soturi (1938).
    Lapsi joka ei vartu (1972). Kuvaa Buckin kamppailua vammaisen lapsensa onnellisuuden turvaamiseksi.
    Isänmaanystävä (1940).
19. Ching, Lucy: Kultaiset pisteet (suom. ??, Kirjapaja 1983).
20. Chirol, Valentin: The Far Eastern Question (Lontoo 1896). The Timesin työntekijän analyyttinen kuvaus Kiinasta.
21. Clark, Eric: Kiina palaa (Chinese Burn, 1984, suom. Tarmo Haarala, Hämeenlinna 1991). Amerikkalainen insinööri sotkeutuu vakoiluun kirjoitusajan Kiinassa.
22. Clavell, James: Tai-pan (Tai-pan, 1966, suom. E.J. Savolainen, Keuruu 1983). Oopiumikauppaa Kiinassa 1840-luvulla.
    Noble house: romaani Hongkongista (1963, suomeksi 1985). Jatkoa edelliseen, päättyy 1960-luvulle.
23. Cocteau, Jean: ???. On saattanut ’huumekirjojensa’ yhteydessä viitata kiinalaisiin huumeisiin tms.
24. Coillie, Dries van: Mao Tse-tungin vankina (suom. Heikki Kaskimies, Versum 1967).

Kommunisminvastaista kirjallisuutta.

1. Eaton, Edith Maud (Sui Sin Far): Mrs. Spring Fragrance and Other Writings.
2. Eaton, Winnifred (Onoto Watanna): Me: A Book of Remembrance. (molemmista sisaruksista ks. www.Asian-AmericanVillage-Creating Themselves and Asian American Fiction Sui Sin Far and Onoto Watanna.htm)
3. Eden, Dorothy: Lohikäärmeen aika (1976). Luullakseni ”hömppäpömppä romantiikkaa”.
4. Fleming, Ian: Tohtori Ei (Doctor No, 1958). Bond vastustajanaan Fu-Manchun seuraaja.
5. Foreman-Lewis, Elizabeth: Nuori Fu (1939).
6. Gardner, John: Flamingo (Flamingo, 1983, suom. Tauno Peltola, Jyväskylä 1985). 1920–1930-luvun Shanghaihin sijoitettu seikkailu, muistuttaa hieman Casablancaa!
7. Glass, Leslie: Burning Time (1995). www.mystery-book.com
8. Gleit, Maria: Kiinalaistyttö Sa Tu Sai (Sa Tu Sai Führt Krieg, suom. Aukusti Simojoki, Hämeenlinna 1954). Englantilainen painos Chinese Child vuodelta 1939. Tulvan uhrina orvoksi jäänyt tyttö ryhtyy auttamaan toisia, kuolee yrittäessään pelastaa haavoittuneen japanilaissotilaan. Muistuttaa hieman Brechtiä eikä tämä voi olla Hitlerin Saksassa hyväksyttyäkirjallisuutta.
9. Goodrum, Charles: A Slip of the Tong (1992). Kiinalainen rikollisjärjestö pahanteossa.
10. Gulik, Robert van: Apina ja tiikeri (1979).
    Kiinalaiset kultamurhat (1971).
    Kiinalaiset kellomurhat (1972).
    Kiinalaiset järvimurhat (1973).
    Kiinalaiset sokkelomurhat (1973).
    Kiinalaiset naulamurhat (1974).
    Murha Kantonissa (1975).
    Runoilijat ja kuolema (1984).
    Keisarin helmi (1991). Näissä suomalaisten painosten vuodet, alkuteokset kirjoitettu 1940–1960-luvuilla.
11. Halde, Jean-Baptiste Du: ????. Näitä vanhoja kavereita.
12. Hamm, Harry: Kiina: 700 miljoonan valtakunta suom. Matti Karjalainen, K.J. Gummerus 1967).
13. Hammet, Dashiel: The Big Knockover. Kiinalaisamerikkalaisia henkilöhahmoja.
14. Han Suyin: Kohti sarastusta (1983).
    Päivien kimallus (A Many-Splendored Thing, 195?, suom. Marja Niiniluoto, Helsinki 1954). Klassikoksi elokuvana, kirjana keskinkertainen! Kiinalainen naislääkäri rakastuu naimisissa olevaan englantilaiseen lehtimieheen, omaelämäkerrallinen.
    Lumoojatar (1986).
15. Harris, Thomas: Punainen lohikäärme (1995). Kirjoittanut myös Uhrilampaat.
16. Hersey, John: Vierinkivi (A Single Pebble, 1956, suom. Johanna Saresvuo, Hämeenlinna 1987). Insinööri matkaa ylös Yangzia 1920-luvun Kiinassa. Vrt. Conradin Pimeyden sydän!
17. Higgins, Jack: Panoksena Hongkong (1994)
18. Himberg, Arvo: Loistolaivalla maapallon ympäri (1936). Matkakirja.
19. Hoff, Benjamin: The Tao of Pooh, The Te of Piglet. Useita painoksia, myös suomeksi.
20. Hoover, Herbert: Memoirs: Years of Adventure 1874-1920 (New York 1951). Kaivosinsinööri 1800-luvun Kiinassa.
21. Howard, Robert E.: Skull Face (1929).
    Lord of the Dead (1981). “Keltainen vaara” iskee jälleen! Kirjoittanut fantasiakirjoja. www.robjob.com/rehupa
22. Jaccoma, Richard: Yellow Peril: The Adventures of Sir John Weymouth-Smythe (New York 1978).
23. Jacobsen, M.A.: Operaatio täysikuu (1974).
24. Jakobson, Linda: Miljoona totuutta. Kirjoittaja on eräs parhaiten Kiinaan perehtyneistä suomalaisista.
25. Jones, Rod: Julian unet (Julia Paradise, 1986, suom. Eva Siikarla, Juva 1990). Shanghain eurooppalaisia 1927, hysteriaa, huumeita, seksuaalisia tabuja. Serpin käyttämä termi Shanghai mind kuvaa hyvin tätä kirjaa.
26. Jung Chang: Villijoutsenet (Wild Swans, 1991, suom. Kaarina Turtia, Keuruu 1993 (seitsemäs painos!). Osa oikeaksi boomiksi paisunutta muistelmakirjallisuutta.
27. Kantele, Väinö: Ystäviäni Kiinan sydänmailla (Suomen Lähetysseura 1950).
28. Karjalainen, Erkki & Valta, Raija: Kiina (Weil+Göös 1982). Toimittajien Kiina-kuvaus 1970–1980-lukujen vaihteesta.
29. Kenny, Paul: Punainen lohikäärme (ranskal. alkuteos ??? 1967).
30. Kent, Louise Andrews: Marco Polon matkatoveri (He went with Marco Polo, 19??, suom. T.J. Kivilahti, Porvoo 1950). Luokiteltaisiin kai nykyisin nuorten seikkailukirjaksi.
31. Kenrick, Tony: Shanghain yllätys (1987). Käsittääkseni Madonnan tähdittämän elokuvan kirjaversio.
32. Kipling, Rudyard: From Sea to Sea and Other Sketches. Letters of Travel, vol. I (Lontoo 1900).
33. Klemola, Timo: Taiji: Liikettä hiljaisuudessa – hiljaisuutta liikkeessä (Otava 1990).
34. Klockars, Birgit: Minkälaista oli Kiinassa? (Suomen Lähetysseura 1951).
35. Kurjensaari, Martti: Kiinalainen päiväkirja: Uutta Kiinaa suomalaisin silmin (Tammi 1953).
36. Källberg, Sture: Kiinan kasvot: Kaksi vuotta Maon Kiinassa (suom. Risto Kautto, Aalto 1964).
37. Laudec, ???: Kiinalainen juttu (1991).
38. Lejonhufvud, Göran & Enqvist, Agneta: Kineserna (1985). Toimittajien Kiina-kuvausta.
39. Lin Yudang (Lin Jutang) Juniper Loa (1965)
    Kuuluisia kiinalaisia tarinoita (1955)
    Lehti tuulessa (1964)
    Leski, nunna ja kurtisaani: Kolme kiinalaista tarinaa (1953)
    Lootus puhkeaa kukkaan I-II (1946)
    Maallinen onni (1948)
    Maani ja kansani (1942)
    Pakanasta kristityksi (1961)
    Punainen portti: Romaani kaukaisesta maasta (1954)
    Punainen Pioni (1962)
    Vastarinnan ilot (1963)
    Viattomien pakomatka (1966)
    Ymmärtämisen taito (1962)
40. Lin-Chandler, Irene: The Healing of Holly-Jean (1995).
    Hour of the Tigress (1999). www.femaledetective.com/authors/lin-chandler.html
41. Linklater, Eric: Juan Kiinassa (Juan in China, 19??, suom. Olli Nuorto, Jyväskylä1949). Seikkailukomedia 1930-luvun Shanghaista.
42. Lord, Bette Bao: Kevätkuu (suom. Leena Tamminen, runot Pertti Nieminen, Panu Pekkanen, Leena Tamminen, WSOY 1983).
    Kiinalainen mosaiikki.
43. Ludlum, Robert: Medusan isku (1987)
44. Malraux, André: Erövrarna (engl. The Conquerors)
    Sielujen kapina (1963).
    Föraktets tid.
    Antimemoarer.
    Man’s Estate.
    The Temptation of the West.
    Toivo.
45. Mannerheim, Carl Gustav Emil: Suomen marsalkan muistelmat, Keuruu 1983.
46. Maugham, W. Somerset: Kirjava huntu (1982).
47. McIntee, David A.: The Shadow of Weng Chiang (Lontoo 1996). Fu-Manchumainen superrikollinen uhkaa valkoista rotua.
48. McLeay, Alison: Kaukainen satama. Romanttinen kuvaus Shanghaista.
49. Michael, Judith: Pekingin lumotut illat (suhteellisen uusi, kirjakaupoissa paraikaa)
50. Moravia, Alberto: Maon Kiina (suom. Liisa Ryömä, Tammi 1968). Matkakirja.
51. Myrdal, Jan & Kessle, Gun: Kiina: Vallankumous jatkuu (suom. Risto Hannula, Tammi 1971).
52. Nicole, Christopher: Dragon’s Blood (1989). Seikkailuromaani Taiping-kapinan ajoilta.
53. O’Hara, Patrick: Taifuuni Kiinan merellä (1968).
54. Outsider: Kiinalainen mysteeri (1996).
55. Polo, Marco: Marco Polos resor i Asien 1271–1295 (1982).
56. Venetianaren Marco Polos resor i det 13. århundr (1944).
57. Marco Polon matkat (1957).
58. Maailman mestariseikkailijoita: kokoelma tunnettujen kirjailijoiden edustavampia tuotteita (1946).
59. Metastasio, Pietro: L’eroe cinese (1751)
60. Miettinen, Unto: Päivännousun maa: Kiina eilen, tänään ja huomenna, Tammi 1951.
61. Nathan, Stuart: Valkoinen tiikeri (1987).
62. Parker, Robert B.: Walking Shadow (1994). Chinatownin rikolliset pahanteossa.
63. Pirsig, Robert M.: Zen ja moottoripyörän kunnossapito.
64. Pordenon, Odorico da: ???
65. Queen, Ellery: Kiinalaisen appelsiinin arvoitus
66. Ramstedt, G.J.: Seitsemän retkeä itään; Lähettiläänä Nipponissa (1998, ensipainos huomattavasti vanhempi).
67. Rane, Irja: Keisarin lentävä hevonen, WSOY 1985. Käsittääkseni lasten ja nuoreten kirja.
68. Rapeli, Toivo: Kiina kulkee tietään (Kirjapaja 1986).
    Maailmanmatkaaja (1987).
    Monikasvoinen itä (1972).
    Näin idän ihmisen (1964).
    Suomalainen ristiretki (1942).
    Idän porteilla (1965).
    Kaukoidän kasvot matkamiehen silmin (1963). Uskonnollishenkistä matkakirjallisuutta.
69. Rasmussen, A.H.: Lohikäärmeen vankina (suom. P. Yrjänäinen, Gummerus 1956).
70. Reinius, Israel: ???. Ruotsinkielinen väitöskirja vuodelta 1749. Kiinan matkan aikana koottuja huomioita.
71. Rendell, Ruth: Kiinalainen tapaus (1992). En tiedä miten ”kiinalainen” tämä on.
72. Rice, David: Song of Tiananmen Square 199?. Romaani joka sijoittuu Tiananmenin mielenosoituksien aikaan.
73. Rizal, José:???. Runoja on ainakin englanniksi. Filippiinien kansalliskirjailija, osin kiinal. syntyperää mutta vihasi kiinalaisia! www.univie.ac.at/Voelkerkunde/apsis/aufi/jorizal.htm
74. Rudd, Anthony: The Stuffed Men (New York 1935). Keltainen vaara uhkaa jälleen.
75. Rohmer, Sax: T:ri Fu-Manchu, kauhujen mies (The Mystery of Dr. Fu-Manchu, 1913, Helsinki 1923).
    Keltainen paholainen (The Devil Doctor, 1916, Turku 1924).
    Kuolleista noussut Tri Fu-Manchu (The Si-Fan Mysteries, 1917, Riihimäki 1925).
    Keltainen kynsi (The Yellow Claw, 1915, Riihimäki 1927).
    Tulikieli (Fire-Tongue, 1921, Helsinki 1927).
    Keltaiset varjot (Yellow Shadows, 1925, Helsinki 1928).
    Salomon sinetti (The Sins of Séverac Bablon, 1914, Tampere 1928).
    Kauhujen talo (Dope, 1919, Tampere 1929).
    Ryöstetty vakoilija (Moon of Madness, 1927, Mänttä 1929).
    Keltainen naamio (The Emperor of America, 1929, Helsinki 1930).
    Kultainen naamio (The Mask of Fu Manchu, 1932, Helsinki 1946).
    (internetistä löytyy hyvin paljon hakusanoilla Rohmer, Fu-Manchu ja myös pulpfiction)
76. Rozan, S.J.: China Trade (1994).
    Concourse (1995).
    Mandarin Plaid (1996).
    No Colder Place (1997). Kiinalaisamerikkalainen etsivä Lydia Chin New Yorkin poliisista ratkoo rikoksia. www.sjrozan.com
77. Rydberg, Kaisu-Mirjami: Katselin Kiinaa (Kansankulttuuri Oy 1959).
78. Salzman, Mark: Rautaa ja silkkiä (Iron and Silk, 1986, suom. Risto Mäenpää, Juva 1990). Omaelämäkerrallisia nuoren opettajan muistelmia.
79. Savarin, Julian Jay: Tuplakeikka (Lynx, 1984, suom. Jussi Nousiainen, Helsinki 1988). Seikkailu jossa kiinalaiset ovat kieroja rosvoja.
80. See, Lisa: Kiinalainen verkko (1999). Kansainvälistä rikollisuutta vastaan yhteisvoimin.
    On Gold Mountain: The One Hundred Year Odyssey of My Chinese-American Family (1995).
81. Seligman, Scott D.: Dealing with the Chinese – A Practical Guide to Business Etiquette in the People’s Republic Today (1989).
82. Serp: Kiinassa kuukin on kummempi (Porvoo 1935). Suomalainen lehtinainen Kiinassa.
83. Sheridan, Juanita: The Kahuna Killer (1951).
    The Mamo Murders (1952).
    The Waikiki Widow (1953).
84. Snow, Edgar: Punatähti Kiinan yllä (Red Star over China, 1938). Lehtimies kommunistien luona 1930-luvulla.
85. Sommerville, Neil: Kiinalainen horoskooppi (suom. Hanno Vammelvuo, Jyväskylä 1993).
86. Spence, Edward De Puy: Dr. Nicholas Stone (1905). San Franciscon Chinatown.
87. Stackpole, H. de Vere: Kiinalainen tyttö (teoksessa: Maailman parhaita jännityskertomuksia (toim. Simo Penttilä ja Veikko Karumo).
88. Stevenson, Robert Louis: The Amateur Emigrant (18??). Kuvaa kauhistellen sitä, miten amerikkalaiset suhtautuivat kiinalaisiin siirtolaisiin.
89. Suomen Lähetysseura: 23 vuotta Kiinassa, muistojulkaisu Suomen Lähetysseuran työstä vv. 1902–1927.
90. Tan, Amy: Ilon ja onnen tarinat (suom. Eva Siikarla, Juva 1991/1994/1997).
    The Joy Luck Club (1994).
    The Penguin book of women’s experience: an anthology (1997).
    Sata salattua aistia (1996).
    Keittiöjumalan vaimo (1992).
91. Thane, Leslie: Yu-Malu, The Dragon Princess (Lontoo 1967). Lisää keltaista vaaraa.
92. Theroux, Paul: Rautakukon kyydissä: Junalla halki Kiinan (Riding the Iron Rooster: By Train Through China, 1988, suom. Risto Mäenpää WSOY 1988).
93. Thomas, Ross: Chinaman’s Chance (1991).
    Out in the Rim (1991).
    Woodoo, Ltd. (1993).
94. Thompson, E.V.: Unten kauppiaat (The Dream Traders, 1981, suom. Anja Haglund, Keuruu 1982).
95. Toliver, Ralph: Kulta ei pelkää tulta: Kertomus kiinalaisesta perheestä (???, suom. Helena Laitinen, 1990). Uskonnollinen.
96. Verne, Jules: Kiinalaisen koettelemukset.
    Claudius Bombarnac: reportterin matkakirja.
    Maailman ympäri 80 päivässä.
97. Voltaire: L’Orpehlin de Chine (1755)
98. Wallace, Edgar: The Yellow Snake (1926)
99. Wang, Lulu: Liljateatteri
100. Watts, Alan W.: Zen (suom. Reijo Lehtonen), Otava Keuruu 1997.
101. West, Christopher: Death of A Red Mandarin (1997).
     Death on a Black Dragon River (1995).
     Death of a Blue Lantern (1995). Kiinal. Etsivä Wang selvittelee rikoksia.
102. Wilson, Angus: Late Call (1986). Kertoo ensimmäisestä maailmansodasta, Ranskassa oli sodan aikana noin 200 000 kiinalaista purkamassa lasteja, kaivamassa taisteluhautoja, …
103. Wong Jan: Punaisen Kiinan blues (1996).

Muuta:

1. Sarjakuvat: Aku Ankka, Mikki Hiiri ja muutkin Disneyn tyypit ovat seikkailleet Kiinassa, Mulanistahan tehtiin elokuvakin.
2. Pratt: Corto Maltese Siperiassa tapahtuu osaksi Kiinan puolella, ja muutoinkin ihan rajan tuntumassa.
3. Morris: Lucky Luke-sarjakuva-albumeissa vilahtaa kiinalaisiakin.
4. Lisää erityisesti englanninkielistä 1800-luvun muistelmakirjallisuutta on teoksen Hibbert, Christopher: The Dragon Wakes (Lontoo 1970) kirjallisuusluettelossa.